"Naiset ensin" 2.12. Pariisi, Helsinki, Nummela

134 3 0
                                    

Y/n näkökulma:
Heräsimme kymmeneltä aamulla. Tai minä heräsin. Aleksi oli herännyt jo aikaisemmin. "Huomenta rakas" Aleksi sanoi, kun näki minun avanneen silmät.
"Mmmhh huomenta" vastasin unisena.
"Oliks sul hauskaa eile?" Kysyin. "Joo, mites sulla?" Hän vastasi. "No oli!" Sanoin. "Mikä oli parasta?" Hän kysyi samalla, kun istui viereeni sängylle. "Sä" vastasin. Laitoin käteni Aleksin niskan ympäri ja vedin hänet lähelleni. Tuijotin häntä hetken. "Mitäs neiti kattelee?" Hän kysyi rikkoen hiljaisuuden. "Sun silmiä" vastasin. Vedin hänet lähemmäs ja suutelin häntä herkästi. Aleksi puristi kättäni vähän, kuin hän olisi saanut perhosia vatsaan. Laitoin Aleksin niskan ympärillä olleen käden hänen lantiolleen. Suudelmastamme tuli intohimoinen. Aleksi tuli makaamaan päälleni. Hetken jälkeen Aleksi makasi pää rinnallani silmät kiinni rauhallisesti. Piirtelin hänen selkäänsä viivoja. Siinä oli hyvä olla. "Onks sulla nälkä?" Kysyin pitkään jatkuneen hiljaisuuden jälkeen.
"No nyt ku kysyit nii on" Aleksi vastasi muutaman sekunnin päästä. "Mennäänkö syömää sitte?" Kysyn vähän naurahtaen, kun Aleksi ei tee elettäkään. "Ei, täs on parempi" hän vastasi. "Heeei me ehitää cuddlaa myöhemminki höpsö" sanoin. "Ei ku mä haluun cuddlaa just tässä ja just nyt. Älä liiku" hän vastasi väsyneen kuuloisena ja antoi minulle rinnalle pienen pusun. "Kauan sä meinasit olla siinä, koska mulla on nälkä?" Kysyin. "No anna ees kymmene minuuttii" hän vastasi. "Puol tuntii ja mennää syömää?" Pyysin, koska minullakin oli mukava olla siinä. "Jes! Käy" Aleksi vastasi. Hän laittoi kätensä selkäni alle ja halasi minua. Parin minuutin päästä hän alkoi leikkiä hiuksillani. "Sä oot kaunis" hän sanoi yhtäkkiä. "Sä oot komee" vastasin hänelle.  Tunsin, kun hän alkoi hymyillä. "Täs on hyvä olla" hän sanoi. "Nii on, mut mul on edellee nälkä" vastasin. Hän naurahti vähän. "Voidaanko mennä jo?" Kysyin häneltä, koska tuntui kuin kuolisin nälkään. "Äh no okei" hän vastasi pettyneenä ja nousi ylös, otti kädestäni kiinni, veti minutkin ylös ja lähti kävelemään kohti ovea. "Älä unoha kenkiä" muistutin häntä nauraen. "Aa joo" hän vastasi naurahtaen samalla. Laitoimme kengät jalkaan ja lähdimme hotellin ravintolaa kohti. Aamupalan loppuun oli enää vartti, joten meidän piti olla nopeita. Suurin osa ihmisistä oli jo onneksi lähtenyt, eikä jonoja ollut. Olimme valmiita juuri, kun aamupala-aika loppui. Emme tienneet, mitä tekisimme, joten menimme vain takaisin hotellihuoneeseen. Aleksi nappasi minut syliinsä ja hyppäsi sängylle. "Mitä me nyt tehtäs?" Kysyin Aleksilta. "Hmmm.. Mitä sä haluut tehä?" Hän vastasi. "Öööhhh.... Mennää ulos!" Huudahdin vastaukseksi. Lähdimme ulos ja kävelimme Eiffel-tornin lähettyville puistoon. Istuimme puiston penkille ja juttelimme, mitä mieleen tupsahtaa. Nauroimme koko ajan. Emme syöneet päivällistä, koska meillä ei ollut nälkä aamun jälkeen. Lähdimme vähän vaille neljää kävellen parin kilometrin päähän hienoon paikalliseen ravintolaan. Matkalla julkaisimme instagramiin kuvia sormuksistamme. "Ootko kertonu BlindChannelin muille jätkille?" Kysyin.
"Itseasias en oo" Aleksi vastasi ja soitti videopuhelun Apinalaumalle. Aleksi nappasi vasemman käteni ja laittoi sen kameraan, ja antoi muiden vain tajuta.
"Onneks olkoo!" Niko huudahtaa, kun tajuaa. "Ai siis mitä häh?" Joonas ihmettelee. Kaikki nauravat. "Ahaaaa nyt mä tajusin... Tai no en. Kertokaa!" Hän sanoo. "Ne meni kihloihi pöljäke" Joel vastaa Joonakselle. "Aaaaa, onnee paljon, eiku siis paljon onnee!" Joonas tajuaa vihdoin. Kaikki nauravat taas. "Minne matka?" Joel kysyy. "Ollaa täs menos syömää" Aleksi vastasi. Puhuimme poikien kanssa vielä hetken, kunnes lopetimme. Ravintolalla Aleksi avasi oven ja sanoi: "Naiset ensin" hyvin kohteliaasti. "Kiitos" vastasin hänelle. Odotimme hetken, että meidät ohjattaisiin pöytään. Olimme ravintolassa kaksi tuntia, jonka jälkeen meidän piti lähteä pakkaamaan tavaroita, koska lentomme lähtisi muutaman tunnin päästä. Otimme taksin hotellillemme. Hotellilla vain pakkasimme ja kävimme kirjautumassa ulos. Lähdimme samalla taksilla, jolla tulimmekin. Lentokentällä menimme odottelemaan koneemme tuloa. Tuolit olivat lähes täynnä ja löysimme vain yhden tyhjän tuolin. Aleksi meni siihen istumaan ja minä istuin hänen syliinsä. Odotimme noin tunnin, kunnes pääsimme koneeseen. Nukuimme molemmat koko matkan ajan. Nukuimme käsi kädessä. Välillä Aleksi puristi kättäni niin, että heräsin hetkeksi. Heräsin, kun kuulutettiin, että olimme laskeutumassa, joten herätin myös Aleksin. Lentokentällä muutamat tytöt pyysivät Aleksilta yhteiskuvaa ja nimikirjoitusta, mutta heistä pääsi onneksi nopeasti. Heti kotiin päästyämme kävimme suihkussa, pesimme hampaat ja menimme nukkumaan, koska kello oli jo 00.38 ja Aleksin piti lähteä kiertueelle seuraavana päivänä. Koko BlindChannel oli yhdessä pyytänyt minut mukaan, joten minunkin piti jaksaa. "Hyvää yötä, mä rakastan sua" Aleksi sanoi vielä. "Hyvää yötä nuku hyvin, mäki rakastan sua" vastasin hänelle ja aloimme nukkua.

690 sanaa:D

Hope you love me /// Alex Mattson x Y/nHikayelerin yaşadığı yer. Şimdi keşfedin