Y/n pov
Oon makoillu täällä joku 4päivää ja kuulen vaa kun jätkät käytävällä tsemppaa toisiaan ja käyttää koko ajan sanaa, "mitä jos" ja alan itsekkin olevani epätoivonen siihen että mitä jos...
Mut en saa ajatella mitään tälläistä. Mä selviin tästä helposti, ainahan mä selviin.
Jätkät astuu huoneeseen ja kyselee.
"miten voit"
"oks syöny lääkkeit"
"miten menee"
Jne jne, Vastaan aina.
"joo kaikki hyvin, oon syöny ja hyvin menee"
Mua silti itteeki pelottaa et jos mä...
Alan hysteerisesti itkemään ja jätkät huomaa sen.
"rakas mikä hätänä"
Rupeen itkemään enemmän kun aleksi otti kädestäni kiinni, niin lempeä ote ja lämmin. En ikinä varmaan enää saa tuntea sitä.
"ei täs mitää mietin vaan jos mä"
Aleksi silmät alkaa vuotamaan kyyneleitä samalla kun hän miettii jotain.
"e-ei kun et mieti tommosii nyt, sä selviit ihan kaikesta"
Olli sanoo väliin.
"nii y/n sä selviit. Oothan sä sentää mun sisko, me selvitään kaikesta"
"mut mä vaan mietin et mitä jos"Aleksi pov
En haluu et y/n ajattelee tommoista, se selviääkaikesta ihan milloin vaan missä vaan.
"noh haluuksä et mä tuon sulle jotain, ruokaa, juomista tai jotain"
"e-mmä tarttee mä söin jo aamulla"
"siitä on 5h aikaa"
"a-ai no mä voisin ottaa vaik kalakeittoo"
"ok. No mä käyn hakee nii jätkät voi pitää sulle seuraa"
"mm"Niko pov
"y/n"
"joo"
"älä mieti sitä et sä kuolisit sä oot taistelia ja sä kyl selviit ihan kaikesta ja sä oot kuolematon"
"ei kukaan oo kuolematon ei kukaan"
"sä oot, me kaikki ollaan"
Aleksi tulee paikalle ja antaa kalakeiton y/nnille, lääkäri tuli tarkastus kierrokselle.
"noniin katsotaan"Skip tarkastus
Y/n pov
Koko ajan mulle tehdään tarkastuksia, en jaksa niitä enää.
Aleksi hätäilee ja stressaa, tommi on ihan niiku isä, olli myös stressaa, niko ytittää lohduttaa, joel on kokoajan hiljaa, joonas vaan istuu ja tuijottaa.
Mä en kyl kauheesti tykkää tälläsestä, mun vaan tekee mieli itte vaa lähtee pois täältä sen takia että kaikki olisi normaalisti. Mutta en voi tehdä niin, sitten en ainaskaan selviä.Joel pov
En muista milloin olisin ollut päälle 4h hiljaa, en vaan uskalla puhua. Rupeen vaa häslää ja selittää kaikkee turhaa, joten olen vain hiljaa.
Aleksi pov
"noh onks sul jano"
"ei oo sä oot kyl ihana mut ei sun tartte koko ajan passata mua, mä oon ihan kun- nossa"
Kuulen vain kun koneet alkaa piippaamaan ja pääni hajoaa silmissä sumenee, ja kuulo heikentyy, niko tulee viemään mut pois huoneesta. Lyssähdän lattialle ja rupean itkemään, niko ja olli rauhottelee ja lohduttaa. Mutta en kauhen hyvin kuule heitä, istutaan odotus aulassa sen takia että y/n joutui uuteen leikkaukseen. Kesti monta tuntia, ja hoitaja tuli luoksemme. Nousen seisomaan ja hoitaja sanoo.
"olen pahoillani, y/nniä ei keretty leikata ajoissa"
Lyssähädän taas lattialle itken niin kovaa kuin pystyn, ja nytten kaikki jätkät tulevat lohduttamaan minua.Tommi pov
Y/nnin kuolemasta on noin 2h ja aleksi on. Edelleen ihan maassa ollaan studiolla koska siellä on crew porukka vielä meidän lisäksi. Aleksi itkee niin kovaa, et hyvä ettei korvat tipu. Myös aleksin paita alkaa olla niin märkä kyyneleistä, mutta ei halua ottaa sitä pois koska paita tuoksuu y/nnille. Eli hyvälle, y/nnin kuolema oli aleksille ihan helvetin kova paikka. Ja tietysti meille muillekkin, mutta aleksille se oli kaikista vaikeinta meistä kaikista jätkistä.
Tää on taas lyhyt mut ei voi mitää, ainii tää on toisiks viimeinen osa tätä kirjaa eli osaan 20 loppuu tää sarja. En tiedä milloin se tulee mutta tiedän että se on viimeinen. Aloitan jossain vaiheessa uuden kirjan mutta en tiä sitäkää milloin.
Yritän saada joka kerta ainakin 500 sanaa ja nyt aika vähän. Sillä.
sanoja yhteensä 600<3
YOU ARE READING
love me ||Aleksi Kaunisvesi||
Short Story⚠️K-18 juttuja Kirjotus virheitä Ehkä tw⚠️ Koitan tehä niin aktiivisesti ku pystyn