"don't leave me alone"

luku 9

Yn pov

Olen harhaillut jo ties kuinka kauan pitkin helsingin pimeitä katuja ilman päämäärää. Pysähdyn hetkeksi pyyhkiäkseni silmäni sillä ei enään kauaa niin en näki kyynelien alta mitään. Koitan rauhoittaa itseni kunnes kuulen syvän äänen takaani. " Niin heikko" Käännähdän nopeasti. En erota kasvoja pimeässä. Hahmo kävelee lähemmäs ja lähemmäs. Alan perääntyä pikkuhiljaa nopeammin ja nopeammin. Tunnen törmääväni johonkin. Käännyt katsomaan taakseni. Peräännyn kauemmaksi. Minut oltiin saarrettu. Tunnen hengityksen muuttuvan aina vain vaikeammaksi. Hahmot lähestyvät aina vain nopeammin. Samassa toinen yrittää tarttua käteeni. Väistän sen ja juoksen hänen ohitseen. Juoksen ja juoksen. Juoksen nii kauan kunnes askeleet loittonevat. Pysähdyn ja saman tien jalkani sortuvat altani. Yritän saada tasattua hengitykseni siinä kuitenkaan onnistumatta. Kuulen jonkun lähetyvän. Askeleet lähestyivät lähestymistään.

Joonaksen pov

"Kunpa oltaski…" Jeol huokaisee ja lähtee studiolta. "Mitäköhän on sattunu." Mietin ääneen. Ajatukseni harhailevat jossain kunnes tuo komea ruskea hiuksinen solisti astuu keittiöstä. Katseeni häilyi hetken Nikon kasvoilla. " Öömh, Joonas maa kutsuu!" Lasken katseeni nopeasti lattiaan. " Ei Kai hän huomannut." Mietin ja tunnen keveän punan kiilivän kasvoilleni. Tunnen Nikon käden kasvoillani ja pakotan itseni katsomaan noita silmiä. Mitä tämä on. En kai vaan ole iha- en,en tietenkään ole. Tämä johtuu vain Joelista ja Yn:stä. Ei mistään muusta. "Mun pitäs varmaan alkaa lähtee kello alkaa olee jo aika paljon. " Sanon rikkoen kiusallisen hiljaisuuden. "Joo sama. Öömh, nähään sit kai huomenna. Vai?" Niko sanoo. " Joo nähään. Moro!" Huikkaan ja suljen oven. Kävelen hitaasti kohti kotiani ja mietin Nikoa. Koitin vakuu itselleni sen että en voi olla ihastunut ystävääni. Pysähdyn solmimaan kengän nauhojani. Solmittuani ne nousen ylös ja katseeni osuu pieneen mustaan möykkyyn joka makaa tiili seinää vasten. Lähden kävelemään sitä kohti hitaasti. Lähestyessäni sitä kuulen sen itkevän. Kyykistyn tämän eteen." Hei, onko kaikki okei." Kysyn varoen ja varon olla säikäyttämättä häntä. "Jo- Joonas…" Kuulen tämän sanovan pienellä äänellä. Hän nostaa katseensa ja säikähdän tämän itkevän tytön olevan yn. " Yn-yn mitä on tapahtunut?" Kysyn samalla kun kiedon käteni hänen ympärilleen. Halaan Yn:tä ja tämä itkee olkapäätäni vasten. Silittelen rauhallisesti tämän hiuksia kunnes hän on jo vähän edes rauhoittunut. Päätän ettei Yn:tä pitäisi jättää yksin joten nostan tämän ylös ja lähdemme kävelemään kotiani kohti. Pidän Yn:tä koko matkan lähelläni ettei häntä pelottaisi.

Sori et ei oo tullu nytte lähi aikaoina kauheesti ku on ollu kiire koulus ja muutenki kaikee mut koitan tän viikonlopun aikana yrittää julkasta ainaki  kaks uutta osaa(ꈍᴗꈍ)
Sanoi 391(◕ᴗ◕✿)