What's wrong? |Tommi Lalli|

4. anteeks

-Olli
Astuimme Aleksin kanssa Tommin huoneeseen. Huoneessa oli hiljaista, ainoa ääni siellä oli, joku monitori, joka piippasi tasaisin väliajoin. Seuraavaksi vilkaisin Tommiin ja järkytyin vielä enemmän, jos se enään oli mahdollista tässä tilanteessa. Tommin kasvot olivat pahasti ruhjeilla ja hänellä oli joku hengitysputki. Tommin silmät oli kiinni ja näytti ihan siltä, että Tommi vaan nukkuis. Huomasin myös Tommin toisen jalan olenvan kipsissä ja hänellä oli toisessa kädessä 2 sormea ilmeisesti myös murtunut. Tommin käsissä oli myös paljon pieniä haavoja. Vaikka olin todella järkyttynyt, päätin silti kerätä itseni ja otin tuolin, jonka kanssa menin istumaan Tommin viereen. Aleksi tuli seisomaan selkäni taakse, mutta oli aivan hiljaa. Päätin puhua Tommille vaikka arvelin, että hän ei kuulisi mua. "mä oon pahoillani Tommi! mä tiedän, ettet sä kuule mua, mutta mä oon silti pahoillani ja tuun hokemaan sitä sulle vielä monet kerrat kun sä heräät. eiks niin, että sä viel heräät? mä en selviä ilman sua!" sanoin ja otin Tommia kädestä kiinni. Olin vielä jatkamassa, mutta silloin lääkäri astui huoneeseen. "Oletteko te Tommin omaisia?" lääkäri kysyi. "Joo, ollaan! voitko sä kertoo mikä Tommin tila on?" kysyin lääkäriltä. "Tommi on ollut pitkässä leikkauksessa. Hänellä oli jonkun verran sisäisiä vammoja, jonka lisäksi häneltä on murtunu sääriluu ja 2 sormea. Tommi säilyi onneksi suuremmilta päävammoilta. Häntä pidetään lääkkeillä nukuttettuna huomiseen asti, että hänen keho saa levätä." lääkäri selittää. "selviääkö se?" kysyin, koska en halunnut elää epätietoudessa. "olosuhteisiin nähden hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä, mutta minun on nyt jatkettava kierrosta, mutta jos tulee jotakin painakaa tätä nappia" lääkäri sanoo ja lähtee huoneesta. Nyt sitä vain odoteltii huomiseen asti. En aikonut lähteä Tommin vierestä ennen kuin hän heräisi.

Aleksi oli juuri lähtenyt hakemaan meille jotain syömistä. En halunnut syödä tai nukkua ennen kuin Tommi herää, mutta musta vähän tuntuu, että jätkät ei suostuisi siihen joten kai mun on pakko syödä. Aleksi tuli juuri takaisin huoneeseen, mutta tällä kertaa hänellä oli muutkin jätkät mukana. Katsoin heitä hieman ihmeissään ja olin juuri kysymässä saako ne tulla tänne, mutta Aleksi kerkesi jo sanoa " kysyttiin saako muutkin tulla tänne ja se oli kuulemma ihan okei".

timeskip seuraavaan aamuun

-Joel
Oltiin eilen illalla lähdetty kaikki muut koteihin yöksi paitsi Olli. Se sanoi, että ei meinaa jättää Tommia yksin ennenkö tietää, että se on kunnossa. Onneks Olli kuitenkin sai luvan jäädä sinne yöks, koska sehän ei ois millään suostunu sieltä lähtemään. Nyt kuitenki me ollaan kaikki tulossa takasin sairaalalle. Päästiin Tommin huoneen eteen ja päätettiin, että koputetaan ensin. Hetki meni, jonka jälkeen väsyneen näköinen Olli tuli avaamaan oven. "ootko nukkunu yhtään?" Joonas kysyi heti. "ehkä puol tuntii" Olli sanoo hiljaa. "noni eli nyt käyt nukkumaan! me herätetään kyllä kun tarvii" sanoin. Olli meni tuolille istumaan ja nosti jalat toiselle tuolille, että saisi edes jotenkin nukuttua. Heitin takkini Ollin päälle peitoksi. Sitten me muut vain odottelimme, että lääkäri tulisi kertomaan voidaanko Tommi herättää tänään.

-Joonas
Katson nukkuvaa Ollia, jonka jälkeen käännän katseeni Tommiin. Olli on niin huolissaan siitä, että se ei edes nuku. Toivotaan, että Tommia ruvetaan tänään herättämään, että Ollikin pystyis rentoutumaan. Istuskeltiin vielä hetki kunnes lääkäri tuli huoneeseen. "Huomenta, koitetaan ruveta herättelemään Tommia." lääkäri sanoo. Silloin pökkään Ollin hereille ja kuiskaan tälle " hei, Olli Tommia ruvetaan herätteleen". Tämän jälkeen Olli pomppas istumaan ja otti Tommia kädestä. "nyt Tommille ei enään mene nukuttavaa ainetta, joten hän herään seuraavan tunnin aikana! Otin myös häneltä hengitysputken pois. tulkaa ilmoittamaan jollekkin lääkärille tai hoitajalle kun hän herää ja jos on ongelmia hengityksen kanssa" lääkäri sanoo. "joo me tullaan, kiitos" sanon ja menen sen jälkeen silittämään Ollin selkää, että hän rauhoittuisi. Meni joku 20 minuuttia ja Tommi rupesi availemaan silmiä.

-Tommi
Availin silmiä ja näin kirkkaan valon. Totuttelin hetken valoon, jonka jälkeen rupesin katselemaan missä olen. Huomasin olevani sairaalassa ja, että kaikki jätkät tuijottaa mua huolestuneen näköisesti. Meni hetki kunnes tajusin miksi olen täällä. Olin selkeästi epäonnistunut yrityksessäni. Olin juuri sanomassa jotain, mutta Olli ehti ensin. "Anteeks Tommi! en mä tarkottanu sitä mitä mä sanoin mä olin vaan huolissani susta! ja oon pahoillani, että levittelin sun asioita! pliis anna mulle anteeks en selviä ilman sua! ethän sä vihaa mua?" Olli selittää niin nopeaa, että hyvä jos selvää saa. " en mä sua vihaa" sanoin hiljaa. "miks sä Tommi teit sen?" Joel kysyy. En olisi halunnut vastata tuohon kysymykseen mutta kai mun oli pakko. "no... kun te vihaatte mua ja mä oon niin läski, ettei kukaan vois ees olla mun kaveri ja ymmärrän kyllä jos haluutte lähtee täältä! kyllä mä jotenkin pääsen täältä yksin kotiin" sanoin itkien. "Tommi kun ei me vihata sua! Tottakai me halutaa auttaa sua ja et sä mikään läski oo! sä oot osa meidän bändiä ja perhettä! oisitpa nähny kuinka huolissaan Olli oli! Se ei oo suostunu nukkumaan tai syömään ennenkö sä heräsit" Niko sanoo. "anteeks.." sanoin hiljaa. "mistä?" Joonas kysyi. "no siitä, että oon saanu teidät taas murehtimaan turhaan ja Olli ei oo syöny tai nukkunu mun takia" sanoin. "ei se oo sun syy! me halutaan tukea sua ja auttaa sua mahdollisimman paljon! sä oot mulle tärkee enkä haluu että sua sattuu" Olli sanoi ja pyyhkäisi kyyneleen pois poskeltani. "voinko mä jutella hetken Ollin kanssa kahdestaan?" kysyin. " tottakai! me käydään samalla hakemassa lääkäri tarkistamaan, että oot kunnossa!" Aleksi sanoi samalla kun lähti kävelemään ulos huoneesta.

Olli oli hieman vaisu, joten päätin kysyä mikä hänellä on. Vaikka osasin jo arvata hänen vastauksen kysyin silti. "Olli! oot hirveen vaisu, mikä on?" kysyin. "Tommi sä oot mun paras kaveri ja mä en huomannut, että sulla on niin paha olla, että sä yrität tappaa ittes. ja se mitä mä sanoin studiolla varmaan vielä pahensi sun oloa ja tää kaikki on täysin mun syytä!" Olli huudahtaa ja purskahtaa itkuun. Ollin pää nojaa mun sänkyyn joten päätän ruveta silittämään Ollin hiuksia, että hän rauhottuis.
"Olli säkin oot mun paras kaveri ja mikään tässä ei oo sun syytä mä en oo kertonu kellekkään, että mulla on huono olla. enkä mä sitä voi kieltää, ettei se sun huutaminen siellä studiolla saanu mulle pahaa mieltä, mutta en mä sen takia sieltä sillalta hypänny" sanoin Ollille. "Voitko sä luvata mulle, että kun sä pääset täältä pois, että sä annat mun auttaa sua aina kun tarviit?" Olli kysyi samalla kun pyyhki kyyneleitään. "mä voin yrittää, mutta en haluu vaivata teitä mun ongelmilla" sanoin. " ei susta oo mitää vaivaa Tommi! mä haluun auttaa sua!" Olli vastaa. "sä oot mulle maailman tärkein, enkä voi elää ilman sua" Olli kuiskaa niin, että ilmeisesti mun ei olis pitänyt kuulla sitä. "Olli mä tiedän! Entä jos sä tulisit hetkeks aikaa asumaan mun luo ja voisit samalla kattoa vähän mun perään?" kysyin Ollilta. Olli vain nyökkäsi ja silloin ovi aukesi ja lääkäri astui sisään muut jätkät perässään. "nonii Tommi! Sä oot huomiseen asti täällä vielä tarkkailussa, jonka jälkeen sä pääset täältä pois, kunhan joku voi auttaa sua, kun sulla on sääriluu ja 2 sormea murtunut!" lääkäri sanoo. "Olli voi asuu mun luona sen aikaa kun mä tarviin apua" vakuutin lääkärille joka vaan nyökkäsi ja lähti huoneesta.

-Olli
Oon niin onnellinen, että Tommi on ainakin fyysisesti kunnossa ja se anto mulle anteeks sen studio hässäkän. Tommi pääsee huomenna pois jonka jälkeen ajateltiin lähteä hakemaan Tommin auto sen sillan luota ja lähteä ajamaan Ouluun. Istuskelen vaan hiljaa Tommin vieressä ja kuuntelen kun muut juttelevat. Tunnen kuinka Tommi pökkää hieman kättäni ja päätän kysyä mitä hänellä oli.  "häh oli ihan ajatuksissani mitä sä sanoit?" kysyin Tommilta. "kysyin vaan, että jäätkö tänne yöks vai meinasitko mennä Joonakselle. Tai siis tottakai sä meet Joonakselle miks sä tänne haluisit jäädä... anteeks ku kysyi" Tommi sanoo melkein kuiskaten. Muut ei onneks kuullu mitä Tommi sanoi sillä he jatkoivat normaalisti keskustelua. "Tommi tottakai mä jään tänne! en enään ikinä jätä sua yksin en haluu että sulle käy enään mitään" kuiskasin Tommille.

Herään seuraavana aamuna sairaalan tuolilta ja nyt odottelen, että Tommi heräisi. Kävin eilen illalla jo hakemassa Tommin auton, että päästäisiin lähtemään suoraan Ouluun. Oltiin myös sovittu, että mä ja Tommi ei tulla treeneihin ainakaan kuukauteen. Tommi väitti ensin vastaan, mutta lopulta sekin suostui tähän ajatukseen. Olin jo odottanut tunnin eikä Tommi ollut vieläkään herännyt. Päätin lähteä hakemaan kahvia ja jotain syömistä odotelessa Tommin heräämistä.

Olin palaamassa takaisin Tommin huoneeseen ku huomasin 2 hoitajan ja lääkärin juoksevan Tommin huonetta kohti.
———————————————————————————
laittakaa ideoita mitä haluutte että täs tarinas tapahtuu ja käykää lukemassa myös mun muut tarinat<3