Elä, Kuole, Rakasta || JoelxJoonas || Jorko

Osa 3

Joelin Nk.

Istuimme Nikon kanssa vielä huoneessani, Joonas oli vähä aikaa sitten lähtennyt kotiinsa.
"Sellasen ilopillerin oot sitten lyötännyt kaveriks." sanon naurahtaen. Joonas oli todella innoksa sen jälkeen kun olin kertonnut että voimme soittaa kitaroitamme yhdessä.
"Joo onhan se aika energinen." Niko naurahtaa.
"Mutta onhan se tosi mukava." Niko lisää.
"Ai munkin edelle menee, parhaan kaverisi?" totean yli dramaattisesti, heiluttaen käsiäni lisäksi.
"Tottakai menee, mitä sää selität." Niko lähtee leikkiin mukaan dramatisoimaan.
"Mutta munkin pitää tästä varmaankin lähtee, matikan läksyt tekemättä vielä." Niko sanoo ja nousee sängyltäni.
"Ei perse ne matikan läksyt." manaan, matikka on aivan perseestä, mihin mukamas tarvitsen tulevaisuudessa Pythagoran lausekkeita ja yhtälöitä josta ei tajua Erkkikään mitään, kertokaa minulle?!

Olin saannut juuri tehtyä matikan läksyni. Joihin vain laiton jotain, en minä niitä osaa tai jaksa yrittää opetella. Kellokin rupeaa lähenemään kohta jo puoli yhtäätoista illalla.
"JOEL" kuuluu äitini huuto alakerrasta.
"MITÄÄ?" huudan ja toivottavasti tarpeeksi lujaa en jaksaisi mennä nytten alakeraan.
"TUU LAITTAAN TISKIT."
"JOOJOO" huudan takaisin, en yhtään jaksaisi mennä laittamaan.
"NYT HETI" kuuluu huuto vielä.
Olen nousemassa mutta puhelimeeni kilahtaa viesti.
Niko ilmoitti että hänen avaimensa pipo oli jäänyt meille.

Havahdun puhelimeni syövereistä, vartin päästä.
Ei perkele ne tiskit, juoksen rappuset alas vauhdilla.
Äiti oli laittamassa jo tiskejä.
"Mee siitä nyt niin laitan loppuun." sanon ja odotan että hän väistyisi koneen edestä.
"En mene, minä laitan ne nyt kun kukaan muu ei voi ikinä hoitaa tässä talossa mitään. Et sinä voi, ei pikku veljes, eikä isäs." hän sanoo vihaisen kuuloisena.
"Ai ei tee, jumalauta määkin siivosin koko talon eilen, tuliko siitä kiitosta no ei tullu ei." sanon tuhahtaen tälle.
Tuo vain tuhahtaa ja jatkaa tiskien laittoa.
Lähden takasin ylös, laittaamaan huomiselle koulu jutut valmiiksi.

Istun aamupala pöydässä hörppien kahviani.
Äiti ja isä molemmat ovat lähtenneet jo töihin.
Pikkuveljeni Juuso tallustelee alakertaan, aamupalalle kans.
"Miks Joonas oli täällä eilen?" Juuso kysyy kun istuutuu minua vastapäätä.
"Se oli kattomassa mun peliä Nikon kanssa, mistä sää sen tiiät?" kyseen alaistan ei hän ollut sillon kotona kun he olivat meillä.
"idiootti kai mää nyt Joonaksen tiiän sehän on mun kanssa samalla luokalla, onhan se pari kertaa ollu meilläkin." Juuso selittää.
"Täh, miks mää en oo nähny sitä ennen meillä? Ja missä sää näit sen ethän sää ollu kotona? " kyselen katsoen Juusoa ihmeissäni.
"No määhän sanoin että se ei oo ollu montaa kertaa, kun yleensä se on on Ollin, Tommin ja jonkun Aleksin kanssa, ja aina kun se on ollu meillä sun kieli on ollu jonkun muijan kurkussa." Juuso selittää.
"Ahaa" totean vain. Samalla katsoen kelloa ja tajuten että minun on pakko alkaa lähtemään kouluun päin.

-------------------
Sanoja 428