my daughter//Joonas Porko

Alisa...

Joannan pov:
Lähdin juuri noelin luota kotia kohti. Toivon että isäni on siellä mutta se saatanan Alisa ei. Se ämmä on vaa nii perseestä.

Saavuin kotia. Nyt jännittää. Avaan kotioven ja nään isäni ja...Alisa... toi vitun ämmä on siis tunkenu jo tännekki. Alan ottamaan ulkovaatteita pois jolloin isä tulee eteiseen. "Meijän pitää puhua." Isäni sanoo tiukasti ja pettyneesti. Mutta ei viheisesti. "Mhm okei.." sanon vähän epäröiden. "Mennään mun huoneeseen puhumaan." Tuo sanoo ja lähtee edeltä tuon huoneeseen ja minä lähden myös kävelemään kohti tuon huonetta.

"Miks sä et tykkää Alisasta? Mitä se muka on tehny sulle?" Isäni kysyy turhautuneeseen sävyyn. "E-ei se k-kai mitään oo t-tehny." Sanon hiljaa sillä isä hiukan pelottaa minua. "Noni. Miks sä oot sille sitte noin vitun mulkku?" Isäni kysyy korottaen ääntään kun sanoi 'vitun mulkku' "m-mut e-enhän mä-" yritän sanoa mutta tulee liikaa kyyneleitä joten päätän pysyä vain hiljaa. "VOITKO SÄ VITTU PUHUA MULLE?!" Isäni huutaa ja nousee ylös jolloin vaistonaisesti suojaan kasvoni. Olemme molemmat vain hiljaa. Uskallan ottaa hitaasti käteni pois × asennosta kasvojeni edestä. Katson isääni joka näyttää järkyttyneeltä. Tiedän miksi... "P-pelkääksä mua?" Isäni kysyy ääni väristen. "E-en mä sua pelkää." Valehtelen. "Pelkääthän." Isäni sanoo. Olin sanomassa että enhän pelkää mutta sitten tuo vitun Alisa tulee ovesta "rakas onks kaikki hyvin?" Tuo Alisa kysyy. "Ei. Kaikki ei oo nyt hyvin." Isä sanoo. "Heei. Mitä on tapahtunu?" Tuo kysyy isältäni ja katsoo minua epäilevästi. "Joanna pelkää mua." Isäni sanoo pokkana ja kääntää katseen tuohon. "E-enkä pelkää." Sanon hiljaa mutta niin että nuo kuitenkin kuulevat. "ÄLÄ VITTU VALEHTELE MULLE!" Isäni huutaa jolloin lähden suoraan juoksemaan ovesta ulos omaan huoneeseeni. Päästyäni huoneeseeni pakkaan koulureppuuni vaihtovaatteet ja lähden eteiseen. Isäni ja Alisa tulevat juuri silloin ulos isäni makuuhuoneesta. Isä tulee luokseni ja Alisa menee takaisin sohvalle. "Mihin meinaat mennä?" Tuo pörrötukkainen idiootti kysyy. "Ei kuulu sulle." Vastaan kylmästi. "Kyllä se kuuluu katoku mä satun olemaan sun isäs ja huoltajas." "Meen Noelille. Kelpaako?" "Ei koska en tunne sitä tyyppiä yhtään." "Entä sitte? En mäkää tunne Alisaa." "Joo. Mut mä oon aikuinen ja sä mun tytär." "Hh. Mitä haluut tietää?" "Ikä? Sukunimi? Osote? Onko vanhemmat kotona? Millasia ne on?" "14. Romppainen. Kuusitie 25. En tiedä. Kivoja." "Et saa mennä. Ja jos meet nii oon 2viikkoo kotiarestissa ja meen sen Noelin ovelle." "Haista vittu" sanon ja lähden huoneeseeni.

Itken sängylläni edelleen. Kuulen kun joku koputtaa oveen. "Kuka?" Kysyn. "Isä." "Et saa tulla." Sanon mutta tuo ei kuuntele vaan tulee sisään. En jaksa vängätä asiasta joten tyydyn vain pyöräyttämään silmiäni. "Hh. Joanna mä..mikä sulla on? Et sä oo tällänen." Alan vain itkeä. "Onks jotain sattun-" " EI! EI OLE! MITÄÄN EI OLE SATTUNU!" Huudan itkuisena. "Mä nään et sulla ei oo kaikki hyvin. Puhu mulle." Tuo pyytää. "Mä pelkään. Mä pelkään että mä menetän sut..tälläkertaa ihan oikeesti..." sanon katsoen maata ja näpräämällä hupparin hihaani. Isä oli vain hiljaa. Sitten tuo lähti huoneestani. Mitä vittua?

Joku koputtaa huoneeni oveen. Isä kurkistaa oven raosta mutta sitten hän avaa oven tulee huoneeseeni ja laittoi oveni kiinni. Isä tuli istumaan sängylleni. "Tota..mä oon tahny monta asiaa väärin viimeaikoina." Tuo aloittaa. Pysyn vain hiljaa. "Mä..haluisin pyytää sulta sitä anteeks. Mutta mä rakastan Alisaa ja sua. Enkä haluis taas valita kahen rakkaan välillä." Isäni sanoo kyyneleet silmissä. Onko mitään sydäntäsärkevämpää kuin nähdä oman isän itkevät/itkeneet kasvot? Otin isän haliin. En sanonut mitään sillä en tiennyt mitä sanoa. "Miks sä Joonas itket?" Alisa kysyy yht'äkkiä. Vitun mulkku. Ei ees koputtanu. Isä kuivaa äkkiä kyyneleensä. "Krhm. Ei ollu mitää vakavaa tota..mee vaa jatkaa sitä leffaa tuun iha just jooko?" "Okei?" Alisa sanoo ja lähtee vihdoin huoneestani johon hänellä ei ole asiaa.

                     Sanoja 607

Kirjotan ehkä tänään vielä lisää.