Kaipaan niitä kaikkia kesäiltoja
Kävelyä kuumalla asfaltilla paljainjaloin tai sormiin sulanutta jäätelöä
Lapsenomaista kikattelua ja taistelua siitä, kumpi ehtii paikasta a paikkaan b juosta nopeampaa
Sitä linnunlaulua ja auringonpaistetta, joka herättää aamuisin, mutta saa nukahtamaan iltaisin
Sun helvetin kaunista hymyä tai tunnetta, kun suudeltiin ekaa kertaa
Se miten nauroit niille puluille ja kerroit niitä ruokkien sun omia ongelmias, eihän ne edes tajunnut.
Aivan, täydellinen tapa kuvastamaan sua siinä kesässä ja ohimenneessä universumissa, jossa elettiin sinä kesänä.Mutta eniten kaipasin itseäni, sitä ikuista seikkailua koskettaa järven pintaa, etsiä elämää syvyyksistä ja tajuta et oli ihan okei kastella varpaat veteen hukkumatta siihen.
YOU ARE READING
Varjopolun kulkija
PoetryVarjopolun kulkijan ajatuksia illan pimeiltä tunneilta päivän valoon asti. Tervetuloa matkaamaan mielen labyrinttiin, josta on vaikeaa löytää tietä ulos. Kansikuva tehty Canvalla