Mä en muista edes meidän elokuvailtoja, en sitä katsettasi, jolla minua katsoit niin keskittyneenä. Katoitkohan sä ikinä hyvällä vai pohditko jo silloin, että ehkä meidän on vain parempi kulkea eriteitä. </3
En enää muista kosketustasi ihollani, tuntuiko se edes miltään vaiko vain kuvittelin sen olevan jotain aitoa ja oikeaa. Olen niin iloinen, että sain sen juuri sinun kanssasi kokea. En muista hetkeä, jolloin olisin ajatellut ettei joku niin tärkeä ja rakas ole kyyneleideni arvoinen.
YOU ARE READING
Varjopolun kulkija
PoetryVarjopolun kulkijan ajatuksia illan pimeiltä tunneilta päivän valoon asti. Tervetuloa matkaamaan mielen labyrinttiin, josta on vaikeaa löytää tietä ulos. Kansikuva tehty Canvalla
