Niin mistä kirjottaisin, katkenneista siteistä vai siitä vuoristoradasta joka pudotuksen sijasta kulki kohti huippua?
Siitä pelosta, joka korvattiin huudoilla ja kädennostoilla.
Vuoristoradasta, jonka rata oli niin pitkä, että sen loppuminen oli vain harhakuvitelmaa.
Vai niistä syntyvistä päähänpistoista, jotka lopulta päätyisivät päiväkirjan sivuille?
Kuka tällä kertaa yrittää vaientaa? Laittaa mut pelkäämään kuolemaa?
..tai sitten siitä pudotuksesta , jonka mutkat helpotuksen sijaan olivat täyttä helvettiä.Tiedätkö mitä pelkäsin eniten?
Heräämistä.
Tunnetta olevansa ainoa, joka siinä vuoristoradassa tällä kertaa matkusti.
YOU ARE READING
Varjopolun kulkija
PoetryVarjopolun kulkijan ajatuksia illan pimeiltä tunneilta päivän valoon asti. Tervetuloa matkaamaan mielen labyrinttiin, josta on vaikeaa löytää tietä ulos. Kansikuva tehty Canvalla