Pettäjä

1. Rakastan

Olli POV

- Aleksi, mä rakastan sua, kuiskaan pojan korvaan joka katsoo minua suoraan silmiin.
Poika katsoo minua silmiin ja yrittää sanoa jotain mutta ei saa sanaa suustaan. Hetken päästä poika sanoo ne 6 sanaa, jotka en olisi halunnut kuulla, ne 6 sanaa jotka rikkoivat sydämmeni täysin.
- Olli rakas, me ei kuuluta toisillemme, poika kuiskaa itku kurkussa ja on kävelemässä poispäin puiston penkiltä.
- Aleksi oota! Huudan hänen peräänsä mutta ihan turhaan koska hän oli jo ehtinyt kävellä kauas pois minusta.

!!PIIPPIIP!!

Herään herätyskellooni joka huutaa kun palosireeni. Olin unohtanut sulkea sen nyt vapaapäivänä. Mä en ymmärrä mitä mua vaivaa ku nään Aleksista joka yö jotai unta. Oli Tammikuu ja ulkona oli lunta ja kylmä. Kuulen äitini huutavan minua keittiöstä:
- Olli, ylös ja syömään!
- Joojoo! Huudan hänelle takaisin.
Nousin ylös ja puin vatteeni päälle ja menin alakertaan keittiöön, keittiön pöydän ääressä istui rakas veljeni Onni, ja olohuoneessa oli minun 15-vuotiaan siskoni Olivian leirilaukut sen takia koska äiti oli ilmoittanut sen jonnekkin leirille, mut onneksi Onni lähtee leirille mukaan koska hän on siellä joku leirinohjaaja.
- Pidät sit siskostas hyvin huolta, äiti sanoo Onnille joka juo aamukahviaan.
- Juu, Onni vastaa äidille.
Minulla on Onnin ja Olivian lisäksi toinenkin sisko Oili joka asuu tällä hetkellä Amerikassa, me ei olla nähty sitä yli 2 vuoteen. Se ei ees ollu Olivian rippijuhlissakaan.

- - timeskip 2h - -

Istuin olohuoneen sohvalla ja selailin puhelintani. Onni ja Olivia oli juuri lähdössä sinne leirille Onnin autolla.
- Heippa Olli! Olivia sanoo ja tulee halaamaan minua.
- Heippa Olivia, pidä kivaa siel, nähdään viikon päästä, sanon siskolleni ja halaan häntä takaisin.
- Heippa broidi! Onni huutaa minulle eteisestä ja lähtee ulos talosta Olivian kanssa.
Hetken päästä puhelimeeni tuli joku ilmoitus, avaan puhelimeni ja huomaan että olin saanut Joonakselta viestin. Se haluu että meen sen kaa jonnekki tiettyyn kahvilaa kahville ja mä suostuin.

- - timeskip 15min - -

Joku soitti ovikelloa, menin avaamaan oven ja siel oli Joonas.
- Moi, tuu vaa peremmälle, sanon.
Joonas tulee eteiseen ja kattelee ympärilleen.
- Siis asutko sä vielki sun perheen kaa? Joonas kysyy.
- Joo, vastaan.
- Jaha, Joonas sanoo.
Otan takkini naulakosta ja laitan kengät jalkaan. Avasin ulko oven kunnes äiti tulee eteiseen.
- Minne sä oot lähdössä? Äiti kysyy.
- Mä lähen kahville Joonaksen kaa, vastaan.
- Just, ja tuut kotii sit klo. 21:00, äiti sanoo.
- Joo, sanon.
- Noni heippa, äiti sanoo ja menee takas keittiöö.
Mentii Joonaksen autoo istuu.
- Siis sun äiti kohtelee sua ku jotai 15-vuotiasta, Joonas naurahtaa.
- Nii? Sanon ja katson Joonasta kysyvällä ilmeellä.
- Sähän oot jo kuitenki 25-vuotias, Joonas sanoo.
- Nii siis minne me mentiikää? Kysyn ja vaihdan puheenaihetta.
- Yhtee kahvilaa vaa, Joonas vastaa virnuillen.
- Sul on joku tietty syy miks sä haluut viedä mut sinne, sanon Joonakselle.
- Mun pitää näyttää sulle yks tyyppi, Joonas sanoo.
Joonas ajoi kahvilan parkkikselle ja me mentii ulos autosta.
- Onks tää joku uus kahvila? Kysyn Joonakselta.
- Joo on tää, tää avattiin joku 2 viikkoo sit ja oon käyny tääl melkee joka päivä, Joonas vastaa.
- Ai miks? Kysyn.
- Näät sit, Joonas vastaa virnuillen.
Mentiin sisään kahvilaan ja mentiin kassalle.
- Moi, mitä sais olla? Kassatäti kysyi.
- Joo yks normi kahvi vaa, Joonas vastaa.
- Mulle sama, sanon.
- Okei, kassatäti sanoi.
Maksettiin juomat ja mentiin istumaan 2 hengen pöydän ääreen joka oli jossain nurkassa. Joonas katteli ympärilleen iha ku se ois ettiny jotai tiettyy asiaa.
- Nii siis mikä se juttu oli mikä sun piti mulle näyttää? Kysyin.
- Kato, Joonas vastaa.
Katsoin sinne suuntaan minne Joonaskin katsoi eli kahvilan tiskille. Siellä seisoi joku Joonaksen ikäinen nainen, naisella oli ruskeat hiukset jotka oli nutturalla ja sillä oli joku valkone t-paita minkä päällä oli ruskee essu ja sillä oli mustat farkut ja se seisoi selkä meitä päin eli sen naamaa ei nähty. Joonas katteli naista ihan lumoutuneena.
- Joonas, sanon Joonakselle.
Joonas ei vastannut.
- Joonas? Sanon vähän kovemmalla äänellä.
Joonas ei vastannut.
- Joonas, huudan vähän kovempaa mut ei niin kovaa että kukaan olis kuullu.
- Mitä? Joonas kysyy.
- Tonko takii sä halusit tuoda mut tänne? Kysyn Joonakselta.
- No joo, Joonas vastaa.
Sitten nainen kääntyy katsomaan Joonasta kunnes huomaan kuka se oli.
- Joonas! Sanon.
- Mitä nyt taas? Joonas kysyy.
- Tajuuksä kuka toi on?! Kysyn.
- Kahvilatyöntekijä, Joonas vastaa.
- No joo mut toi on myös Aleksin sisko, Sanon.
- Ei voi olla, ja mistä lähtien Aleksilla on ollu sisko? Joonas sanoo.
Sitten se nainen kävelee meidän luokse.
- Moi Joonas, nainen sanoo.
- Moi Alana, Joonas sanoo vähä punastuneena.
- Ai moi Olli! Mitäs sä täällä? Nainen kysyy.
- Moi Alana, öö miten Aleksilla menee? Kysyn.
- Ihan hyvin kai, Alana vastaa.
- Aleksi on siis sun veli? Joonas kysyy Alanalta.
- Joo on se, Alana vastaa.
- Miks sä et kertonu mulle? Joonas kysyy.
- En aatellu et se ois ollu mitenkää tärkeetä, Alana vastaa.
- Joonas lähetäänkö? Kysyn Joonakselta.
- Mut mun pitää nyt mennä jatkaa töitä, nähään, Alana sanoo ja lähtee.
- Joo nähään, Joonas sanoo hymyillen.
Katson Joonasta virnuillen.
- Mitä? Joonas kysyy.
- Ei mitää, lähetäänks? Sanon.
- Lähetää vaa, Joonas sanoo.
Käveltiin Joonaksen autoon ja Joonas vei mut kotii.
- Heippa! Nähää huomen, Joonas sanoo.
- Joo nähää, heippa, sanon ja Joonas ajoi pois pihalta.
Avasin oven ja menin sisään. Riisuin ulkotakin ja kengät ja sen jälkeen menin mun huoneesee ottaa pienet päikkärit.

- - timeskip 6 päivää - -

Nään vieläki niitä unia missä Aleksi on mukana. Rakastan tätä poikaa todella paljon mut en tiiä et rakastaakse mua niin paljon samalla tavalla. Huomenna sisko ja veli tulee takas sieltä leiriltä, mun on pakko puhuu näistä mun Aleksi unista ees jollekkin, mun on vaan pakko.