Pettäjä

4. Olento

Joonas POV

Oon menossa siihe kahvilaa missä oon nyt käyny melkee joka päivä siitä asti ku se avattiin. Mä menin sinne kahvilaa ja menin kassalle tilaamaan sen mun normi kahvin ja menin istuu sinne 2 hengen nurkkapöytää missä mä ja Olli istuttiin sillo ku toin Ollin tänne. Aloin ettii Alanaa mut en löytäny sitä mistää. Sit joku kahvilatyöntekijä kävelee mun luo.
- Onko sulla kaikki hyvin? Kahvilatyöntekijä kysyy.
- Mitä? Kysyn.
- Näyttää siltä että sä ettisit jotain? Onks sul joku hukassa? Kahvilatyöntekijä kysyy.
Joo, mun elämän rakkaus on hukassa, Alana ei kyl tiiä siit viel mut mä oon umpirakastunu siihe.
- Ei mul oo mitää hukassa, vastaan.
- Okei, kahvilatyöntekijä sanoo ja alkaa kävelemään kassalle päin.
- Eiku oota, sanon.
Kahvilatyöntekijä kääntyy ympäri ja kattoo mua.
- Mitä? Kahvilatyöntekijä sanoo.
- Onks Alana tääl tänää? Kysyn.
- Ai Alana Kaunisvesi? Kahvilatyöntekijä kysyy.
- Nii, vastaan.
- Ei oo, se sai potkut, Kahviltyöntekijä vastaa ja lähtee.
Noni, just, en ees ehtiny pyytää Alanan numeroo. Nousen ylös tuolilta ja kävelen ulos kahvilasta. Kävelen autolleni ja istun penkille, painan pääni rattiin ja lyön nyrkilläni auton ovea.
- PASKA, huudan niin kovaa kun pystyn.
Mä tajusin etten tuu ikinä saamaa siihe mitää kontaktii, Aleksikaa ei oo ollu muhun yhteydessä myöskään pitkää aikaa. Ei sen jälkeen ku se ja Olli eros. Nostin pääni auton ratin päältä ja käynnistin autoni ja aloin ajamaan kotia päin.

Niko POV

Mä tulin just kotii kaupasta, menin keittiöö ja laitoin kaikki ostokset jääkaappii ja sit menin sänkyy makaamaa. On ollu nii pitkä päivä et aattelin ottaa pienet päikkärit.

(Tähän kohtaa oon saanu inspiraation Bad idea alternative music video videosta)

Heräsin siihe ku kuulin et mun makuuhuoneen ovi aukee. Avaan silmät ja nään jonku varjon seisomassa mun oven edessä. Nousen ylös ja laitan päälle mun huoneen valot. Se mitä mä näin oli todella outoa, mä näin itteni tuijottamassa mua huoneen toisella puolella. Mä en tiedä kuka tai mikä se oli mut se oli oikeesti mun näkönen, sillä oli päällä musta paita mustat farkut ja hiukset auki, ihan niiku mulla, yks eroavaisuus oli se et mulla oli punane paita päällä ja sillä musta. Tuijotin sitä pelästyneenä ja paniikissa ja se tuijotti mua takas. Olin ottamassa puhelintani mun yöpöydältä kunnes itse tipun sängystä.

Heräsin siihe ku makaan lattialla, onneks se oli vaa unta, toivottavasti. Nousin ylös seisomaan ja katoin mun huoneen läpi. En löytäny sitä mistään. Päätin kuitenkin varmuuden vuoks kattoo läpi koko asunnon. En löytäny sitä mistään, olin kuitenkin vähän epävarma joten päätin soittaa Olille jos pääsisin sinne pariks päiväks. Onneks Ollilla ei menny kauheen kauaa vastata puhelimeen.
- Moi Niko, Olli sanoo.
- Moi Olli, oisko mitenkää mahdollista et pääsisin teille pariks päiväks? Kysyn.
- Joo, Olli sanoo.
- Se on pitkä tarina, sanon.
- Okei, kyllä sä voit tulla, Olli sanoo.
- Heippa, sanon Ollille.
- Heippa, Olli sanoo.
Suljin puhelimen ja menin makuuhuoneeseen pakkaamaan tavaroitani. Jos ollaan oikeen rehellisiä nii tää ei oo eka kerta ku nään tollassia unia, nään niitä melkeen joka yö ja se häiritsee mua paljon. Viimeks menin Tommille ja olin siellä joku pari viikkoo kunnes uskalsin mennä taas kotiin. Kun olin pakannut tavarani niin otin mun asunnon avaimet ja menin ulos mun asunnosta ja kävelin mun autolle ja aloin ajamaan Ollille päin.

Olli POV

Mä sanoin Nikolle et se voi tulla meille pariks päiväks, mä istun olkkarin sohvalla ja selailen puhelinta, äiti ja iskä on töissä ja Olivia on edelleen sairaalassa ja mun veli Onni on keittiössä keittämässä meille kahvii. Hetken päästä nään ikkunasta ku joku auto parkkeeraa meidän pihalle. Auton ovi aukeaa ja nään kun Niko astuu ulos autosta ja kävelee meidän ulko oven eteen ja soittaa ovikelloa. Menen avaamaan oven Nikolle ja katson häntä hymyillen.
- Moi, sanon.
- Moi, Niko vastaaa vähän pelokkaana.
- Onks sul kaikki hyvin? Kysyn.
- Joo on, Niko sanoo ja menee riisumaan takkinsa ja kenkänsä.
Menen olkkariin sohvalle istumaan ja Niko tulee perässä ja istuu sohvalle minun viereen.
- Missä sun sisko on? Niko kysyy.
- Miten nii? Kysyn.
- Mietin vaa, Niko vastaa.
- Miks sä aina kysyt heti ekana ton saman kysymyksen ku sä tuut meille? Kysyn.
- Kunhan kysyin, Niko vastaa.
- Okei, sanon.
- Nii missä sun sisko on? Niko kysyy.
- Se on sairaalassa, vastaan.
- Miks? Niko kysyy.
- Se tippu mereen, vastaan.
- Haluutteko kahvii? Kuulen Onnin kysyvän keittiöstä.
- Joo, vastaan ja nousen ylös seisomaan.
Niko nousee myös ylös seisomaan, alan kävelemään keittiöön kunnes Niko laittaa kätensä olkapäälleni.
- Mulla ois sulle asiaa, Niko sanoo.
Käännyn ympäri ja katson Nikoa.
- No mitä? Sanon.
- Mä oon alkanu näkemään unia missä on minä ja toinen minä, Niko sanoo.
Katson Nikoa kysyvällä ilmeellä.
- Mitä sä selität? sanon.
- Ei mitään, unohda, Niko sanoo.