Pettäjä

18. Kirje

2 kuukautta myöhemmin

Olli POV
Muistan edelleen sen päivän , seisoin sillalla ja katsoin jokea tuntikausia ja odotin että Aleksi tulisi ylös, ei tullut. Heti seuraavana aamuna olin menossa Olivian huoneeseen herättämään Olivian kunnes huomasin että hän ei ollu siellä. Etsin joka paikasta mutta mitään jälkiä ei näkynyt. Illalla äiti tuli kotiin ja kerroin äidille että Olivia on kadonnut sillä hänestä ei vieläkään ollut kuulunut mitään. Katoamisilmoitus tehtiin kaikkiin someihin sekä poliiseille ilmoitettiin myös. Mutta Oliviaa ei oo vieläkään löydetty eikä hänestä oltu havaittu myöskään mitään. Onko tämä nyt sitä meidän tuuria? Ihan perseestä. Tällä hetkellä istun sängylläni tuijottaen seinää, huoneeni on ihan kaaos koska sitä en ole siivonnut. Lattialla lojuu vaatteita, yöpöydällä on likaisia astioita ja kaikkea sellasta. Mä en jaksa olla täällä enää. Äiti itkee Olivian perään kokoajan ja iskä on vaa ulkona ku se ei kuulemma jaksa kuunnella äitiä. Käännän katseeni tietokoneeseeni joka lojuu sängyn toisessa päädyssä. Kuortane ottamaan tietokoneeni syliini ja avaan sen. Kun sain tietokoneeni avattua avasin Googlen ja aloin etsimään vuokra asuntoja. Ei löydy mitään sopivaa yhtään. Pitäis muutenkin varmaa alkaa siivoomaan huonetta, laitan tietokoneen takaisin sängylleni ja nousen ylös. Alan siivoamaan koska ei ole muutakaan tekemistä juuri nyt kun sopivaa vuokra asuntoakaan löytynyt. Siivoamisen jälkeen istahdan takaisin sängylle ja otan taas tietokoneen ja jatkan kuitenkin sen vuokra asunnon etsimistä. Ei löydy mitään hyvää asuntoa, jokin tässä nyt on vikana, s som joko mun omat aivot jotka häiriintyy etsimisennkeskottymisessä koska mietin kokoajan Aleksia, tai sitten se on ihan tää paska nettisivu joka ei osaa tarjota sopivaa vuokra asuntoo mulle. Meni heti motivaatio joten suljin tietokoneen ja laitoin sen takaisin siihen mistä otinkin sen eli sängyn toiseen päätyyn. Katson huonettani kunnes huomaan jotain huoneen yhdessä nurkassa. Nousen ylös ja kävelen sen luo ja huomaan että se on joku kirje. Otan kirjeen ja istahdan takaisin sängylleni jonka jälkeen avaan kirjeen.
•
"Rakas Olli Elias Matela"
"Anna Anteeks mun tekoni, mun sanat ja mun ajatukset ja elä rauhallista ja ihanaa elämää. Mä haluun sulle vaan parasta ja mä tiiän etten mä koskaan pysty tarjoamaan sitä. Mä en koskaan halunnut asioiden menevän tällä tavalla mutta musta tää oli paras vaihtoehto. Mä toivon kaikkea hyvää sun tulevaisuudelle ja vielä kerran, anna anteeksi"
"Hyvästi Olli <3"
•
Luen kirjeen kyyneleet silmissä, en olisi halunnut menettää Aleksia tällä tavalla ollenkaan mutta elämä jatkuu, toivottavasti..
•
Mä en ehkä koskaan ollut hänen, mutta hän oli mun.
•
———————————————————
Nonni, nyt olis sit tää kirja purkissa, omia mielipiteitä tästä kirjasta saa kertoa tän luvun kommenteissa!
Kiitos tuhannesti kaikille lukijoille vaikka tää nyt mun mielestä ei ollut mitenkään hyvä kirja mut silti <3
•
Mitäs mieltä olisitte jos tää kirja sais kakkos osan?.. 👀