|Aleksin nk.|
Halloween yö, jos olisin Helsingissä, olisin luultavasti Porkojen luona heidän bileissä, mutta olen Lapinlahdella."Persfones!" huudahdin ja pian tuo leijui seinän läpi luokseni.
"Mitä Alluseni?" Persfones kysyi ja istui sohvalle viereeni.
"Juhlitaanko halloweeniä?" kysyin.
"Mulla on joka päivä halloween mutta käy, mitä haluut tehä?" Persfones kysyi.
"Mennään käymään ulkona jossain, syödään kaikkia karkkeja ja pidetään hauskaa" ehdotin.
"Meinaako Allusetä aivolomaa?!" Persfones hihkaisi.
"Jos se on hyvä asia niin joo, vaikka" sanoin.
"Se on ertittäin hyvä! Mistä alotetaan?" Persfones ilahtui.
"Hmm, voidaanko ottaa Krista mukaan ja mennä jonnekin?" ehdotin ja Persfones näytti miettivän hetken.
"Mä luotan suhun niin yritetään ainakin, Krista on muuttunu jo paljon hyvään suuntaan" Persfones sanoi ja pomppasin ylös sohvalta.
"Noni, mennää" sanoin ja lähdin kävelemään Kristan huonetta kohti Persfones perässäni. Vietämme aikaamme tällä hylätyllä mielisairaalalla, täällä on yllättävän viihtyisät tilat pohjoissiivessä, joten käytämme niitä hyväksemme.
"Mutta muista olla rauhallinen Krista-rouvan kanssa, jotta hän luottaa meihin" Persfones muistutti, nyökkäsin tuolle ja sitten hän avasi Kristan huoneen oven. Kurkkasin varovasti sisään ja huomasin Kristan istuvan omalla penkillään kasvot seinään päin.
"Moi Krista" sanoin rauhallisesti ja astuin huoneeseen sisälle. Krista käänsi kasvonsa minuun päin ja huomasin uuden arven joka kulki tuon kasvojen läpi.
"Ahdisti" Krista mutisi hiljaa ja nousi seisomaan tuoliltaan.
"Miksi?" kysyin rauhallisena kun menin vielä lähemmäs tuota.
"Näin näyn, pahan näyn" Krista sanoi ottaen minua kädestä kiinni.
"Haluutko jutella siitä?" kysyin. Krista nyökkäsi ja veti minut mukanaan istumaan sängylle.
"Kolme muuta palasi, sota syttyi, kaksi loukkaantui, yksi katosi aikaan tuntemattomaan" Krista sanoi ja samalla tuon suusta tuli violettia savua. Ennustus.
"Koska tää tapahtuu?" kysyin katsoen Kristaa silmiin jotka hohtivat violettina.
"Kirkkaat valot syttyvät ja laulut kohoavat, ruoka tuoksuu ja ilo haisee, mukulat uusia muotoja saa" Krista saneli.
"Joulu" tokaisin ja Kristan koko ruumis hätkähti, vihreä valo valaisi tuon käden ja sitten hän menetti tajunsa.
Mietin hetken Kristan sanoja, ennustusta tulevasta. Ketkä kolme muuta ovat palanneet? Millainen sota jouluna syttyy? Ketkä loukkaantuvat, kuka katoaa? Monta kysymystä ja vastausta ei näy.
YOU ARE READING
Made Of Broken Stuff || Blind Channel 2
FanfictionTraumat. Taistelut. Ylä-aste. Bändi. Maailma..... Millaista elämä on kun Aurora on kasvanut jo teiniksi ja käy kahdeksannetta luokkaa? Onko traumat ja epänormaalit asiat unohduksissa? Entäpä ihmissuhteet? Seikkailu jatkuu, tosin ei se tässä välissä...