|Ollin nk.|
Aamulla heräsimme kahdeksan aikoihin, teimme aamutoimet ja lähdimme hotellin aamupalalle. Siellä oli tarjolla kaiken näköistä syötävää, croissantteja, leipää, jugurttia, puuroa, muroja, munakasta, nakkeja, pekonia ja paljon muuta.
Kasasin lautaselleni syötävää ja menin sitten Aleksin luokse pöytään, hän otti vain täytetyn leivän, kahvia ja pienen kulhollisen jugurttia.
"Aleksi rakas, aamupala on päivän tärkein ateria" sanoin kun istuuduin tuolille.
"Tiiän, mutta ei oikein maistu mikään" Aleksi sanoi ja puraisi leivästään pienen palasen.
"Jännittääkö sua se illan keikka?" kysyin ja Aleksi hieman nyökkäili.
"Se kyl vähä jännittää, ku pitkästä aikaa kuitenki keikka ja näin" Aleksi sanoi.
"Ymmärrän sua, mut yritä kuitenki vähän syyä tänään" sanoin ja sitten vaihdoimme puheenaihetta muihin juttuihin kun söimme.
Aamupalan jälkeen palasimme takaisin huoneeseemme, muita emme nähneet koko aamupalan aikana. Ehkä osa on jo syönyt tai eivät ole edes heränneet.
Tämän päivän suunnitelmana olisi mennä keilaamaan pariksi tunniksi, käydä syömässä ja mennä sitten keikkapaikalle.
"Aleksii, onks nää hyvät vaatteet" kysyin ja pyörin pari kertaa ympäri mustat farkut ja punainen oversize t-paita päälläni.
"On hyvä" Aleksi sanoi.
"Et sä ees kattonu?!" sanoin mutisten ja menin Aleksin viereen katsomaan mitä hän tekee puhelimellaan.
"Sori, mä nukuin vähä huonosti" Aleksi sanoi ja tuijotti vain settilistaa puhelimeltaan. Vedin hänet haliin ja pussailin hieman hänen päätään.
"Aleksi nyt lopeta se stressaaminen ja lähetään vaikka ulos kävelylle ennen sitä keilaamista" ehdotin ja annoin vielä muutaman pusun lisää.
"No okei, mä yritän. Voi auttaa jos saan jotai muuta ajateltavaa" Aleksi sanoi pieni hymy huulillaan.
"Ton hymyn mä haluan nähdä" sanoin ja suutelin Aleksia.
"Ainiin ja oikeesti, noi on söpöt vaatteet" Aleksi sanoi kun nousimme pois sängystä.
"Sullakin" sanoin hymyillen, otimme tarvittavat asiat mukaamme ja lähdimme pois huoneestamme. Kello näytti pian kymmentä kun pääsimme ulos.
Lähdimme kävelemään puistoon, josta pääsimme rannalle. Aurinko lämmitti mukavasti poskia huhtikuisessa aamupäivässä.
"Tääl on viel vähän lunta ja jäätä" Aleksi sanoi ja osoitti lumikasoja kävelytien vieressä.
"Huhtikuu ja Oulu, lumi sulaa täällä just vähän ennen kun sitä sataa lisää" virnuilin.
"Aivan" Aleksi nauroi.
Kävelimme varmaan melkein tunnin kunnes alkoi hieman jaloissa tuntua, joten istuuduimme lähimmälle penkille jonka löysimme.
YOU ARE READING
Made Of Broken Stuff || Blind Channel 2
FanfictionTraumat. Taistelut. Ylä-aste. Bändi. Maailma..... Millaista elämä on kun Aurora on kasvanut jo teiniksi ja käy kahdeksannetta luokkaa? Onko traumat ja epänormaalit asiat unohduksissa? Entäpä ihmissuhteet? Seikkailu jatkuu, tosin ei se tässä välissä...
