|Nikon nk.|
Makoilin sängyllä ja viestittelin Minnan kanssa, kuitenkin laitoin puhelimeni pois kun Aurora tuli sisään.
"Me ilmeisesti ollaan sit samassa huoneessa?" Aurora kysyi.
"Jos se sopii sulle?" kysyin.
"Paremmin kun hyvin, en mä muiden kanssa haluaiskaan" Aurora sanoi ja meni istumaan sängylle.
"No hyvä. Läheks sä kuusta hakeen?" kysyin.
"Ei täs oikee muutakaa tekemistä oo nii vaikkapa" tuo vastasi.
"Okei, millanen olo sulla on?" kysyin.
"Iha ok" Aurora sanoi ja alkoi näprätä sormustaan.
"Meinasin ehkä enemmänki niinku jaksamista ja mielenterveyttä" sanoin rauhallisesti.
"No, alkaa helpottaan, mul on ollu joku pieni masennuskausi" Aurora vastasi. "Mutta vitut mun jaksamisesta ny, en haluu miettii sitä ja säästän kaiken paskan Helsinkiin ja vuodatan kaiken terapeutille mut nyt haluun vaan muuta ajateltavaa" tuo lisäsi vielä.
"Käyks terapiassa?" kysyin.
"Aaa, joo, iskä varas ajan ku oli huolissaan musta ja itseasias se on vähä ehkä auttanuki, en viiltele tai polta itteeni enään niin usein" Aurora vastasi.
"Se on hyvä että saat apua" sanoin hieman hymyillen.
"Joo, mutta kuten sanottu nii en jaksa puhua niistä aiheista enempää, mites Minnan kanssa menee?" Aurora kysyi.
"Öö, hyvin" vastasin, sillä en osannut nyt varautua yhtään tuohon kysymykseen.
"Miks te ootte pitäny säätöö niin paljo?" Aurora kysyi.
"Mun mielenterveyden takia ja näin jälkikäteen ajateltuna se on ihan ajanhukkaa ja voin vaa ajatella miltä Minnasta tuntuu" sanoin. "Mutta kuinkas sä tämmösii kyselet? Onkos sulla joku poika tai tyttö tai joku muu mieles?" jatkoin ja Aurora hymyili hieman.
"No ööm, yks Make, mun luokalta" Aurora sanoi hiljaa ja hymyili vain.
"Uuuu, onks se kiva?" kysyin hymyillen.
"No, se on tai oli mun kiusaaja, nyt ehkä kuukauden nii se on ollu mulle jotenki kiva ja se yrittää että sen kaverit lopettais mun kiusaamisen. Se juttelee mulle koulus ja iltasin viestittelee" Aurora kertoi ja näytti puhelimeltaan muutaman viestin.
"Se taitaa tykätä susta, onnee matkaan" sanoin silmää vinkaten.
"Ja oot sitte iha turpa kiinni asiasta! Oot ainut joka tietää!" Aurora sanoi.
"Mä lupaan kautta Hermeen isovarpaan!" sanoin hymyillen.
"Hyvä, tosin tota Hermeen isovarvas juttua mä en osaa ottaa tosissaan" Aurora sanoi nauraen.
"En mäkään" sanoin revetessäni nauruun.
Huoneemme oveen koputettiin ja pian Joonas kurkkasi ovenraosta.
YOU ARE READING
Made Of Broken Stuff || Blind Channel 2
FanfictionTraumat. Taistelut. Ylä-aste. Bändi. Maailma..... Millaista elämä on kun Aurora on kasvanut jo teiniksi ja käy kahdeksannetta luokkaa? Onko traumat ja epänormaalit asiat unohduksissa? Entäpä ihmissuhteet? Seikkailu jatkuu, tosin ei se tässä välissä...
