Käärme

Luku 1

"Vitun kakarat", Victoria tuhahtaa istahtaessaan viereeni. Hän sulkee vaunumme oven perässään ja alkaa kertomaan käytävillä juoksentelevista uusista oppilaista.

"Joku oli alkanut itkemään, kun äiti lähti jo pois", Victoria huokaisee. "Rankka alku tulossa sille pennulle."

"Olit kyllä ihan samanlainen itsekin", Draco tokaisee huvittuneesti ja tirskahdan.

"Turpa kiinni", Victoria sanoo mulkaisten Dracoa.

"Mutta tottahan se on. Joku roikkui mun ja Mattheon käsissä koko matkan vielä junalta Tylypahkaankin", sanon muistellen ensimmäistä kouluvuottamme.

"Älä viitsi muistuttaa. Bea sun pitäisi olla mun puolella."

"Sori", sanon huvittuneesti.

"Minne jätit veljesi? Mattheon olisi ihan hyvä olla suunnittelemassa kauden taktiikoita", Draco totesi.

"Meitä on täällä jo neljä, ei Mattheo tänne enää mahtuisi", totean heti perään. Olin joutunut näkemään lomalla Victorian ärsyttävän veljen naamaa jo aivan tarpeeksi, enkä haluaisi viettää useampaa tuntia samassa vaunussa hänen kanssaan.

"Kyllä me voitaisiin Ericin kanssa tiivistää. Voitte istua Mattheon kanssa vastakkaisissa kulmisssa", Draco ehdottaa. Tiedän, että häntä ärsyttää huonot välini Mattheon kanssa. Ei häntä varmaan muuten kiinnostaisi, mutta hän haluaa joukkueen toimivan mahdollisimman moitteettomasti. Kieltämättä sitä minäkin haluan, mutta ei meidän tarvitse tulla Mattheon kanssa toimeen. Hänen täytyy vain torjua ja pysytellä omassa päässään. Minä taas pidän huolen siitä, että toisessa päässä tulee maaleja.

"Tai sitten minä voisin tehdä tilaa. En kuitenkaan ole varmuudella joukkueessa", Eric ehdottaa. Hän on viidennen vuoden opiskelija, joka oli viime vuonna joukkueessamme toinen lyöjistä.

"Höpö höpö. Viime vuoden esityksen jälkeen sinä olet joukkueessa, ellei sitten jostain syystä ystävämme Draco tässä päätä olla erittäin tyhmä", tokaisen. Oikeastihan joukkue pitäisi muodostaa karsinnoilla, mutta viime vuosi meni sen verran hyvin, että Draco tietää jo valmiiksi joukkueen. Karsinnat kuitenkin pidettäisiin, jos yllätyksiä sattuisi tulemaan.

Draco oli ollut jo useamman vuoden joukkueemme kapteenina. Pesti ei siis tullut yllätyksenä, kun hän sai kirjeen Tylypahkasta tänä vuonna. Uusi varakapteeni kuitenkin tarvittiin, sillä entinen varakapteeni päätti opintonsa viime vuonna. Niinpä Draco oli pyytänyt minua rooliin, ja olin ottanut paikan empimättä vastaan. Olimme käyneet kesällä läpi, millaisen joukkueen haluaisimme muodostaa. Olin yrittänyt suostutella Dracoa luopumaan Mattheosta, onnistumatta. Toivottavasti hän mokaisi karsinnat.

"No, karsinnoissahan se sitten lopulta nähdään. Tosin miksiköhän sinut on tänne kutsuttu?" Draco esitti kysymyksen odottamatta vastausta ja jatkoi: "Mutta eiköhän aloiteta. Meillä on jonkin verran mietittävää, enkä haluaisi tähän koko matkaa käyttää."

Suunnittelimme ja kävimme läpi uusia taktiikoita. Draco esitteli ajattelemansa joukkueen ja kaikki meistä olivat sitä mieltä, ettei se vaatisi sen kummemmin korjailuja. Paria pelaajaa mietittäisiin vielä karsinnoissa.

Vaunun ovi avautuu ja Mattheo ilmestyy oviaukkoon.

"Aloititte ilman minua", Mattheo toteaa pieni virne naamallaan. Ihan kuin hän ei olisi useampaa tuntia myöhässä.

"Voisit ensi kerralla ilmestyä ajoissa paikalle. En pitäisi paikkaasi niin varmana, varsinkin kun Bea päättää valinnoista kanssani", Draco huomauttaa.

"Pyh, ei Beatrice minua joukkueesta pois jätä, vaikka ehkä haluaisikin. Enemmän häntä kiinnostaa mestaruuden uusiminen", Mattheo sanoo aivan liian itsevarmasti.