Käärme

Luku 2

"Mä luovutan", parahdan ja lyön pääni pöydällä olevaan kirjaan. En ole oikein koskaan loistanut yrttitiedossa, eikä se oikein ikinä ollut pahemmin jaksanut kiinnostaakaan. Professori Verso oli antanut minulle henkilökohtaisesti hieman extraa, sillä olin tehnyt huolimattomasti tunnin tehtävät.

"Annapas kun katson", Hermione naurahtaa reaktiolleni ja ottaa kirjan minulta. Hetken vilkaisun jälkeen Hermione vain pudistelee päätään. "Tämähän on viimevuoden asiaa."

"Tiedetään, tiedetään. Kaikki meistä eivät vain loista jokaisessa aineessa samalla tavalla kuin sinä", huokaisen ja otan kirjan. "Muistan vain, että myrkkylonkeroinen on vähän kuin pienempi versio tällipajusta, mutta ei sitten kuitenkaan."

"No se on jo ihan hyvä alku. Mitä muuta?"

"Sen pisto..."

"Purema", Hermione korjaa.

"Aivan. Sen purema on myrkyllinen. Ja jotkut niistä voivat ampua niitä myrkyllisiä palloja ja tunnilla saa kiroilla, jos se yrittää kuristaa!" lisään huvittuneena mieleeni jääneen tiedon.

"Hyvä. Lisäksi myrkkylonkeroisen ytimessä on myrkyllistä nestettä. Päässä ei ole silmiä, ainoastaan myrkylliset hampaat. Myrkkylonekroisen muodolla on tapana vaihdella. Eihän se niin vaikeaa ollut", Hermione toteaa kannustavasti.

"Oli se. Lisäksi mun pitäisi tietää mitä loitsua käyttää sellaista vastaan ja mihin käyttötarkoituksiin sitä tarvitaan. Ja voin kertoa, ettei mulla ole harmainta aavistustakaan", huokaisen.

"Mieti, miten voisit leikata irti sen oksat. Ja käyttötarkoituksista yleisin on se, mikä kaikilla muillakin kasveilla. Myrkyllisyydestä saat myös vähän vinkkiä."

"Eli tyyliin hajothus?" ehdotan ja Hermionen nyökätessä jatkan. "Ja myrkystä päätellen sitä käytetään luonnollisestikin myrkkyjen valmistukseen. Mutta mikä ihme on yleisin kasvien käyttötarkoitus?"

Hermione pudistelee päätänsä huvittuneena. "Bea, mieti. Täysin pääteltävissä oleva asia."

"Syöminen? Mutta siinä nyt ei ole mitään järkeä. Ei myrkkylonkeroista voi syödä",  sanon.

"Korjaan, mikä on kasvien yleisin käyttötarkoitus niissä kasveissa, joita yrttitiedossa opetellaan."

"Taikajuomat?" ehdotan ja Hermione nyökkää.

"Ei tämä näin olisi niin hankalaa. Harmikseni minulla ei vain ole sinua kokeissa auttamassa", hymähdän.

"Pitää vain jaksaa miettiä hetken pidempään", Hermione toteaa.

"Siinä se ongelma onkin. Vaikka miettisin, en osaisi miettiä oikeita asioita", naurahdan. Alan kirjoittamaan vastaustani professori Versolle, mutten kerkeä loppuun, ennen kuin Victoria tulee keskeyttämään.

"Löysimpäs! Et arvaakaan, kuinka vaikeaa sinut oli löytää. Kirjasto? C'moon Bea. Ja ei millään pahalla", Victoria lisää kääntyen Hermionen puoleen.

"Ei mitään", tämä vastaa ja jatkaa tehtäviään.

"Onko meiltä unohtunut jonkun tehtävän teko?" huokaisen, sillä Victoria tuskin muuten etsisi minua näin nopeasti käsiinsä. Ellei sitten hänellä olisi jotain mehukkaita juoruja.

"Williamin frendi on järjestämässä bileet ensi viikolla!" Victoria ilmoittaa suorastaan hehkuen. Ihanaa, ei siis kouluhommia lisää.

"Missä? Suuressa juhlasalissako?" naurahdan. Koulussa jos jossain oli vaikeaa löytää hyvää bilepaikkaa, jossa ei olisi riskiä jäädä kiinni. Ei sillä, että minua kiinnijääminen huolestuttaisi, mutta lyttäisihän se hieman fiilistä, jos kesken hyvän menon joku professoreista tulisi keskeyttämään koko homman.

"Ei sentään. Tarvehuoneessa. En tiedä miten hän meinaa onnistua sen saamaan käyttöön juuri silloin, mutta toisaalta se on tarvehuone. Saattaisi vaikka toimiakin."

"No, sen näkee sitten. En jaksa innostua ennen kuin oikeasti tulee toteutumaan. Mutta messissä ollaan", ilmoitan.

"Jes, mahtavaa! Ja Hermione, säkin olet tervetullut. Voit ottaa kavereitakin mukaan", Victoria ilmoittaa hyväntuulisesti ja hyvästelee meidät.

"Meinaatko tulla?" kysyn.

"En osaa yhtään sanoa. Jos saan Ginnyn lähtemään, eikä ole kouluhommia, harkitsen asiaa", Hermione toteaa ja nyökkään. Olisin enemmän kuin iloinen, jos ystäväni lähtisi joskus pitämään hauskaa.

Julkaistu 29.12.22
Sanoja 506