Tää on ihan kokonaan mulle tapahtunu juttu.
...Istun saksantunnilla. Sain juuri kokeen valmiiksi. Tarkistan sitä juuri tällä hetkellä. Saan kokeen tarkistettua joten nostan käden. Sijainen tulee luokseni. ''Mitä?'' Hän kuiskaa. ''Mä sain tän valmiiksi'' kuiskaan. ''Hyvä. Tarkistitko sä?'' Sijainen kuiskaa. ''Joo'' kuiskaan. ''Okei. Haluutko sä pirtää tai lukea?'' Sijainen kuiskaa. ''No voinko mä mennä kirjastoon?'' Kysyn. ''Joo. Voit'' sijainen sanoo ja ottaa minulta koepaperin pois.
Nousen seisomaan ja laitan kynän ja kumin penaaliin. Penaalin jätän kuitenkin pöydälle. Lähden ovelle ja avaan sen niin hiljaa kuin pystyn. Laitan sen hiljaa myös kiinni.
Menen kaapilleni ja otan sieltä kirjastokortin ja kirjan jonka eräpäivä on muutaman päivän päästä. Laitan kortin taskuuni. Se on semmoisessa pussissa jonka olen tehnyt eskarissa. Se on aika ruma mutta ihan sama. Se on siellä että se löytyy helpommin. Yhdellä kaverillani kortti on tippunut kaapin taakse niin ettei sitä saa pois. Se kortti oli kaapissa silloin kun se sinne tippui.
Lähden kirjastolle joka on koulussa. (Se kirjasto on siis siel koulussa mut kaikki voi käydä sielä) Lähden ensin solusta. (Soluks kutsuttiin semmosta paikkaa mis oli luokkia ja niitä oli siel koululla 3 ja 5-6 luokat oli yhessä semmosessa) Menen naulakoiden vierestä ruokalaan. Kabinetissa on jonkin verran porukkaa. (Kabinetiks kutsuttiin semmosta kahvilaa mikä oli siin koulun yhteydessä koulupäivän jälkeen auki)
Menen kirjaston ovelle. En saa sitä auki. Se on varmaan lukossa. Joku kabinetin työntekijä tulee oven taakse. Hänellä on joku laatikko kädessä. Hän alkaa avaamaan ovea avaimella. Hän ei saa ovea heti auki mutta toisella yrityksellä hän saa.
Menen kirjastoon ja palautan kirjan semmoisella laitteella ja laitan sen johonkin palautus kärryyn.
Menen katselemaan kirjoja. Luen monen kirjan takakannen. Mietin mikä olisi sopiva kirja. Haen kirjaston hoitajan pöydältä lukudiplomin josta näkee mitä kirjoja siihen voi lukea.
Otan kirjan käteen joka käy lukudiplomiin. Luen sen takakannenn mutta siitä selviää että siinä on aiempia osia. Otan ensimmäisen osan. Kirja vaikuttaa hyvältä.
Menen lainauskoneen luo. Laitan ensin kirjastokortin seimmoiseen lukija juttuun jonka jälkeen näppäilen sen koodin. Laitan kirjani sen valon alle. Kirjan nimi tulee näkymään näytölle jonka jälkeen painan vihreää nappulaa. Haluatko kuittia? Kone kysyy ja painan kyllä koska siitä saan nähdä koska palautan kirjan.
Menen kirjaston ovelle ja painan ovenkahvan alas. Ovi ei kuitenkaan aukea. No ei tietenkään. Kirjastossa ei ole kirjaston hoitajaa ja koulupäivä muilla loppuu 13.30 ja kello on nyt ehkä 14.10. Katson oven läpi joka on lasia. Siellä ei näy ketään joka voisi päästää minut pois.
Mitä jos mä jään tänne jumiin? Kyyneleitä alkaa valumaan poskilleni. Joku oppilas ilmestyy lasin taakse ja yrittää päästä sisään. No eihän ovi aukea.
Menee hetki. Varmaan pari minuuttia jotka tuntuvat tunneilta. Keittiön työntekijä kulkee ohi jolloin koputan ovea. Keittäjä tulee oven taakse. ''Voitko sä päästää mut pois?'' Kysyn. ''No en ku mä en sua sinne oo päästänyt'' keittäjä sanoo. ''Mut mä en pääse täältä pois'' sanon. Keittäjä vain lähtee. Mitä vittua? Miksei hän päästänyt minua?
Liu'un tolppaa vasten lattialle. ''Tosta toisesta ovesta pääsee pois ja sit sä voit kiertää pääoville'' yksi poika sanoo joka istuu tietokoneella. Katson sinne suuntaan. Siinä on 3 6 luokkalaista poikaa. Tiedän heidät. ''Joo mut mul ei oo kenkiä'' sanon. ''Aaa. No laita semmoset pussit'' yksi sanoo. Hän varmaan tarkoittaa semmoisia kenkäsuojia. ''Mul on saksantunti ja sain tulla käymää kirjastossa ni kyl ne jossain vaiheessa huomaa'' sanon. ''Okei'' yksi heistä sanoo.
Kyyneliä vierii koko ajan poskilleni koko ajan kovempaa tahtia. Näen yhden ihmisen joka varmasti päästää minut pois. Koputan oveen. Teemu huomaa minut ja tulee oven taakse. ''Voitko sä päästää mut pois?'' Kysyn ja painan kahvaa alaspäin näyttääkseni etten pääse pois. Teemu kaivaa avaimet taskustaan ja avaa oven. ''Onko kaikki hyvin?'' Hän kysyy. ''Joo. Mä vaa luulin et oon tuol pidempää jumissa'' sanon. ''Okei'' Teemu sanoo.
Menen takaisin sinne missä meidän tunti on. Kavereitani (tolloin mulla vielä oli) on luokan ulkopuolella. ''Onko kaikki hyvin?'' He kysyvät. ''No no mä menin kirjastoon ja se oli lukossa ni sit mä en päässy pois sieltä. Sit yks keittäjä meni siitä ohi muttei se päästänyt mua pois mut sit Teemu pelasti mut'' sanon itkuni keskeltä. ''Kuka keittäjä se oli?'' Yksi kysyy. ''Se törö-täti'' sanon. (Se keittäjä oli haukkunu meidän luokkalaista töröks ni me ruvettiin kutsuu sitä törö-tädiks)
Heitän kirjan ja kirjastokortin kaappiini ja menen luokkaan. Sijainen tulee luokseni. ''Onko kaikki hyvin?'' Hän kysyy. Nyökkään. ''Okei hyvä'' Hän sanoo. ''Miks kaikki itkee?'' Yksi ärsyttävä luokkalaiseni kysyy. Katson muita ja huomaan yhden itkevän. Koe meni varmaan huonosti hänellä.
●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○
Toi on tapahtunut mulle ja kirjoitin ton just niinku muistin. Toi oli kauhee tilanne. Olin tolloin 5 luokalla.Ja kaiken lisäks en ees lukenu sitä kirjaa ku 10 sivua.
Sit mul oli tänää terveystarkastus. Sain molempiin käsiin rokotukset. Vituttaa. Sattuu nimittäin molempiin käsiin. Sain vesirokko ja jäykkäkouristus rokotukset. Viel olis hpv mut sitä ei voinu vielä laittaa.
Sit oon 175,1 cm pitkä. Painoa en aio kertoa...
Mut sit oli se mielenterveys kysely homma ja siitä tuli jonkinverran pisteitä. Sit se terkka kyseli et oliko niille vastauksille joku syy et miks ne oli semmosia et onko tapahtunu jotain. No purskahdin sit tietty itkemään... No sit puhuttiin asioista ja joudun mennä näkee sitä parin viikon päästä uudestaan.
Sit se sano et mun näkö on huono vaikka mul olis lasit päässä. Mut se on (Mun mielestä) outoo et nään paremmin ilman laseja yhdellä silmällä ku kahella silmällä lasit päässä. Mut sit mun näkö on huonontunut ni tarvisin vahvemmat lasit. En tajuu sitä.
Mut lähi näkö oli hyvä samoin ku värinäkö tai joku semmonen. Mut sit taas vasemmassa korvassa en kuule korkeita ääniä tai jotain.
Kiva et kerroin teille mun terkkatarkastuksen oikeestaa kokonaan. Jos jotain nyt kiinnostaa ni oon 8 luokalla ja toi oli vähän semmonen isompi terveystarkastus.
Sanoja: 931
JE LEEST
Mitä meistä tuleekaan?// One shots
FanfictieLyhyitä yhden luvun mittaisia tarinoita Blind Channelista. Välillä saattaa olla tarinoita jotka ei liity Blind Channeliin millään tavalla vaan on mun kokemuksia tai pään sisällä kehittyneitä tarinoita. Yritän muistaa laittaa varoitukset lukujen alk...