Kirja on kokonaan mielikuvitusta eikä tapahtumat sijoitu oikeaan elämään. Myös kaikki paikat ja nimet on keksittyjä, joten älkää suuttuko.
Ja toivottavasti tykkäätte tästä kirjasta. Varmasti olen tekemässä toisen osan tästä kirjasta, jos tykkäätte.
...
Muutin vähän aikaa sitten Helsinkiin Punavuoreen. (Mä en tiiä muita paikkoja helsingissä, joten olkoon nyt tämä sitten) Olen saanut tavarat oikeille paikoille ja onneksi sitä ei tarvinnut tehdä yksin. Parhain ystäväni Joonas on auttanut minua tässä.
Asun kerrostalo asunnossa, kaksiossa, jossa on yksi makkari. Eli asunto ei ole kovin iso, mutta en tarvitse tämän isompaa kun asun yksin. Tai kyllä Rilla asuu myöskin täällä, mutta ei tarvitse omaa makkaria. Koira tykkää muutenkin nukkua ja asustella sohvalla kaiket päivät.
Aloitan uudessa koulussa -tai kauppakoulussa- ensi viikolla ja se jännittää todella paljon. En ole ollut koskaan uusi oppilas missään, mutta ei tämä ole mikään ala-aste, minne olen menossa, joten tuskin minua edes huomataan siellä. Ainakakin toivon niin. Silloin ei ainakaan olisi kiusaamista, mitä minulla oli koko peruskoulun ajan. Onneksi se loppui lukiossa ja toivottavasti myös tuossa uudessakin koulussa.
Kävelin jääkaapille ja sen avattuani huomasin, ettei siellä ollut mitään ruokaa. Pitäisi käydä kaupassa ja voisin pyytää Joonasta mukaani. Tämä on asunut Helsingissä monta vuotta, joten hän tuntee kaupat. Ilman häntä olisin varmaan kusessa ja eksyksissä. Otin puheliöeni ja valitsin Joonaksen numeron ja soitin tälle. Joonas lupasi tulla mukaani ja hän on luonani kymmenessä minuutissa. Hänellä on auto, joten matka käy nopeasti ja helposti. Itsellänihän ei ole ajokorttia.
Päätin lähteä odottamaan Joonasta pihalle. Otin mukaani kotiavaimet -tietenkin- ja Powerbankin, jos tulen sitä tarviimaan. Ennen lähtöä annoin vielä rapautukset luuta purevalle Rillalle.
Suljin oven ja käännyttyäni olin törmätä yhteen mieheen. "Anteeks", sanoin nopeasti ja juoksin portaat alaovelle ennen miestä. Toivon, ettei minun tarvitse odottaa Joonasta kovinkaan kauaa. En halua jutella sen miehen kanssa vaikka tämä näyttääkin vitun komeelta ja seksikkäältä.
Joonaksen auto kaarsi pihalle ja lähdin kävelemään kohti sitä. Avasin oven ja menin istumaan etupenkille. "Hei", sanoin. "Hei", Joonas sanoi pirteänä. Miten Joonaskin voi olla noin pirteä koko ajan, mietin. "Miten sä oot aina noin ilonen? Mitä sun elämässä tapahtuu?" kysyin. Haluan tietää Joonaksen salaisuuden tämän tunnetilaan. "En mä tiiä. Mulla on aina ilonen fiilis. Sille ei vaan voi mitään", Joonas vastasi. Niin niin. "Olis kiva, jos itelläki olis joskus ees sama tila", sanoin ja käännyin katsomaan auton ikkunasta ulos. Huomasin sen saman miehen nojaavan seinään ja tupakoimassa.
"Kuule Aleksi-" Joonas sanoi ja laski kätensä olkapäälleni, jolloin käännyin katsomaan tätä. "-Sun pitää vaa löytää se jokin mikä antaa sulle iloa elämään". No, mutku se on niin vaikeeta. Enkä mä muutenkaan koskaa löytäis ketää hyvää.
Olimme perillä kaupassa ja lähdimme sisälle. Katsoin ostoslistasta, mitä piti ostaa. Kyllä minulla on ostoslista, koska muuten en varmaan löytäisi mitään. "Mitä sulla on siellä?" Joonas kysyi. Näytin lisää hänelle. Sitten lähdimme etsimään kyseisiä ostoksia.
Myöhemmin kotiin päästyänk laitoin ostokset jääkaappiin jonka jälkeen menin sohvalle rapauttelemaan Rillaa. Tämä näytti nauttivan siitä todella paljon. Mistäpä mäyräkoira ei tykkäisi.
Olin juuri menossa nukkumaan illalla kun kuulin koputuksen. Jäin vähäksi aikaa miettimään menenkö avaamaan ovea, mutta päätin mennä. Jos siellä on Joonas niin eipä miehen tarvitse jäädä rappuun.
Mutta avattuani oven sen takana ei ollutkaan Joonas vaan se mies keheen olin törmännyt aikaisemmin. "Nii?" kysyin. Mies ojensi minulle lapun, jonka jälkeen lähti pikaisesti pois. Ookoo? Jäin tuijottamaan lappua ja onneksi se ei ollut mikään lasku. Ei minulla olisi ollut varaa maksaa sitä juuri nyt. Luin lapun ja se näytti olevan kutsu bileisiin. Onkohan tämä Olli jakanut tämän kaikille? Ja mistä tiedän lähettäjän nimeksi Olli, no se luki kutsussa. Päätin kuitenkin kysyä ensin Joonaksen mielipidettä asiaan. Jätin lapun keittiön pöydälle ja kävelin makkariin. Jos sitä nyt pääsis nukkumaan..
------- • S:565 •
-----
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
