Kirja on kokonaan mielikuvitusta eikä tapahtumat sijoitu oikeaan elämään. Myös kaikki paikat ja nimet on keksittyjä, joten älkää suuttuko.
Ja toivottavasti tykkäätte tästä kirjasta. Varmasti olen tekemässä toisen osan tästä kirjasta, jos tykkäätte.
...
Tänään on ensimmäinen kuntoutusaika. Olen tämän kaksi kuukautta majaillu Joonaksella. Miksi tämä tuntuu samalta kuin Ollin tilanne, paitsi, ettei hänellä ollut kuntoutusta tai sitte hän ei vain kertonut siitä minulle. Ja toivottavasti en joudu puhumaan hänelle tästä mitään.
Joonas lupasi viedä minut sinne ja odottaa, että pääsen kotiin. Hän siis lupaa jäädä aina odottamaan odotusaulaan, että tunti on ohi. Vähän pelottaa. En ole kertonut sitä Joonakselle, mutta hän varmaan tietää sen olotilastani.
"Hyvin se menee Aleksi, turhaan sä jännität liikaa", Joonas sanoi sairaalan pihalla autossa. Rummutin käsilläni reisiäni. Hermostuttaa paljon. Joonas laski kätensä omani päälle ja kääntyi katsomaan minua hymyillen. "Aleksi, johan mä sanoin, että kaikki tulee menemään hyvin. Turhaan sä pelkäät. Meen vaan sillä asenteella, ettet pelkää. Ja mä ootan sua huoneen ulkopuolella, etten mä ees oo kovin kaukanakaan", Joonas sanoi. Vau, luulin Joonasta tyhmäksi, mutta hän on aika fiksu. Siis Porkoksi, mutta ihan sama. Jooh.
Odotimme vuoroani odotusaulassa. Itseäni pelotti ja jännitti. Joonaksella ei taas ollut mitään tunteita. Toivottavasti tämä menee hyvin.
Ovi avattiin ja minua kutsuttiin nimellä. Menin pyörätuolilla lähemmäs ovea ja lääkäri auttoi sitten sisälle huoneeseen ja sulki oven perässään. Tästä se lähtee.. Kuten Joonas sanoi, pitää mennä sillä asenteella, ettei pelkää. Ja niin aion tehdäksin.
"Hei, olet siis Aleksi Kaunisvesi", lääkäri sanoi. Hän oli mennyt istumaan tietokoneensa taakse ja katseli tietojani siitä. Nyökkäsin. Kai lääkäri myt tuntee potilaansa. "Olen Sanna Meriläinen ja asiahan piti olla niin, että olisin nämä neljä viikkoa sinun kuntouttaja, mutta asiaan tuli mutkia ja joudun menemään toiseen paikkaan. Olli on kuitenkin kuntouttajasi tämän ajan", Sanna sanoi. Käännyin katsomaan samaan suuntaan minne Sanna ja oikeasti Olli seisoi nojaten seinään. Mitä hän täällä tekee? Eikö hänellä ole ihan tarpeeksi rahaa tehdä muuta hommia kuin kuntouttajan? Tämä tekee tästä kamalempaa. Anteeksi Joonaksen neuvot, mutta minua ei kiinnosta nyt kuunnella niitä. Haluan helvettiin täältä.
"Toivottavasti saatte kaiken valmiiksi ja sinä pystyt kävelemään jo ihan pian", Sanna sanoi ja lähti ovelle. "Heippa". En sanonut mitn. Olli pelotti edelleen. Katsoin kun mies käveli koneen äärelle ja alkoi naputella jotakin siihen. Vituttaa istua pyörätuolissa Ollin edessä.
"Eli sun jalka oli noin pahasti loukkaantunut", Olli sanoi ja katsoi minua. No mitäpä luulet saatana! En muuten varmaan istuisi tässä. "No hyvä, että sait sitte kuntoutusajan", Olli jatkoi. En sanonut vieläkään mitään.
"Etkö sä aio puhua?" Olli kysyi. Etkö sinä voisi olla hiljaa. Eihän kukaan jaksa kuunnella noin ylimielistä paskiaista, joka luulee saavansa kaikki vain olemuksellaan. "Mitä sä täällä teet?" kysyin tylysti. Yllätyin kuinka tylysti, en ikinä ole puhunut noin tylysti kellekkään meinaan.
"Niin.. No menetin mun työn ja on pakko saada rahaa jostakin, että pystyy elättään ittensä", Olli vastasi. Menetti työnsä? Miten? "Menetit työs?" kysyin. Olen oikeasti ihmeissäni. Olli nyökkäsi. "Mutta näitten aikojen tarkotus ei oo puhua musta vaan auttaa sua", hän sanoi nopeasti. Niin. Halusin vain tietää. Ja nyt tiedän, ettei Ollillakaan ole mikään hyvä elämä vaikka säätöjä varmasti on ja tulen olemaan varmasti yksi niistä. Toisinaan toivon, etten olisi. Ollin kanssa seurusteleminen kuulostaa kivalta ja varmasti onkin. Sydämeni on kuitenkin eri mieltä. Se tietää Ollin ja, ettei kannata edes aloittaa.
"Voitais eka alottaa vaikka sillä, että näyttäisin sut jalkaa niin voin arvioilla miten alotetaan", Olli sanoi. Yritin nostaa jalkaani, mutta Olli esti sen nopeasti. "Laske vaikka housut niin voin tarkistaa sen", hän sanoi. Miksi pitäisi laskea. Minulla on venyvät collarit. Voisin vain nostaa lahjetta. "Aleksi, teetkö sä sen vai mä?" Olli kysyi.
Aloin laskemaan housuja. Jouduin turvautumaan Ollin apuun vaikka en olisikaan halunnut. Jotenkin ei vain tunnu oikealta pyytää apua Ollilta kun on muutenkin nähnyt tämän monta kertaa alasti. Kun housut olivat laskettu sopivasti, Olli paineli ja kokeili sitä. "Hmm. Jos vaikka-", Olli aloitti ja naputteli tietokoneettaan. Hän näytti miettivän jotakin. Tuijotin huonetta hiljaa. En halunnut katsoa Ollia ja kohdata tämän kasvoja. "-Jos sä vaikka yrittäisit vaan nostaa jalkoja vuorollaan tälleen ekaks", Olli jatkoi. Ei muuta? Tai siis. Olli kääntyi katsomaan minun suuntaani ja hymyili. Halusin housut takaisin ylös. Yritin vetää niitä, mutta tuloksetta.
Olli auttoi ja käveli taakseni. Hän kuiskasi korvaani: "Mä haluan tavata sua enemmänki, mutta se sun kaveri estää sen". En sanonut mitään. "Sun kaveris kyttää mua oven takana ja piilottelee ylemmässä kerroksessa", Olli jatkoi. Mitä? Joonas ei ole kertonut tuota. "Ai sä et tiennyt. No, nytpä tiiät", Olli sanoi ylimielinen ilme kasvoillaan ja meni istumaan työtuolilleen.
Loppu ajan nostelin jalkojani ja Ollin avustuksella jopa kokeilin nousta seisomaan vähäsen. Hyvinhän se meni. Ainakin luulen niin. Pitää vain odottaa Ollin mielipidettä.
"Noni", Olli sanoi ja läpsäisi kätensä yhteen. "Sun eka kerta meni hyvin ja toinen kerta näyttäis olevan viikon päästä samana päivänä", Olli sanoi. Eli keskiviikkona. "Sulla meni hyvin ja jalkojen nostelu ja pyörätuolista nouseminenkin meni hyvin, että parempaan päin vaan. Ens kerralla saadaan kokeilla noitten käyttöjä", Olli sanoi ja osoitti nojapuita.
"Sä et kertonut mulle", sanoin Joonakselle kun ajoimme kotiin. Hän ei kääntynyt katsomaan minun suuntaani. "Joonas. Sä et kertonut mulle. Sä et kertonut, että oot kyylänny Ollia", sanoin. Joonas kääntyi katsomaan nopeasti minua ja sitten käänsi katseensa takaisin tiehen.
"Miksi?" kysyin. Olen vihainen Joonakselle. Hän ei saa vakoilla ketään. Ei edes Ollia.
------- • S:846 •
-----
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
