We Are Not Made For Each Others// Joel Hokka x Y/n

3. Ongelmia

-Ollin pov-

Istun kuskin paikalle ja starttaan auton. Lähdemme ajamaan Adessan ja Aleksin kanssa kotiin. Pojat ovat vielä koulussa, mutta Adessan kävin hakemassa aikasemmin sillä hän on kipeä. Adessan nukkui hetken studiolla ja söi pienen palan pitsaa. "Mennään Apteekin kautta" Aleksi sanoi. Nyökkäsin ja lähdimme siis ajamaan kohti keskustaa. "Mulla on huono olo" Adessa sanoi hiljaa. "Kestä rakas hetki, isi käy apteekissa" Aleksi kertoi. Ajan Apteekin pihaan ja Aleksi kiiruhtaa sisälle. Naputtelen rattia ja kuuntelen hiljaisella olevaa radiota, josta kuuluu jotain biisejä. Ei kauaa kun Aleksi jo palaa. Ruuhkaa ei tainnut olla. Aleksi istui autoon ja lähdimme kotiin.

"Iskää" Adessa itkee edessäni. Yritän saada toiselta kenkiä pois. "Mä yritän olla nopee" Sanoin. Sain häneltä kengät pois vihdoin ja vein tytön olkkariin. Laitoin käden tuon otsalle, joka on lämmin. Kuumetta ainakin on. "Tää on niin huono ajotus. Me lähetään kohta sinne kiertueellekkin" Aleksi selitti tuodessaan samalla ämpäriä olkkariin. "Rauhoitu jo. Me selvitään yhdessä ja Adessa paranee" Kerroin rauhallisesti. "Ehkä" Aleksi sanoi ja veti Adessan sivu halaukseen. "Se nyt on ainakin varma että muksut pärjää ja meijjän ei tarvii huolehtia niistä niin kauheesti" Kerroin. "Onks kaks ja puol kuukautta liikaa näin pienelle?" Aleksi kysyi. Katsoin Adessaa. Niin, hänhän on vasta sen kolme vuottako ja noin pieni tarvii omia vanhempiaan. "Se pärjää varmasti. Ja me soitellaan" Kerroin.

"Eikö sua yhtään huoleta?" Aleksi kysyi ja lähti keittiöön. "Miks turhaan huolehtia?" Kysyin. "Turhaan?" Aleksi huudahti keittiöstä. "Ei Aleksi en mä sitä sil-" Olin sanomassa. "Susta en tiiä mutta nuo kolme on mulle enemmän kun tärkeitä ja jos niille jotain käy niin siitä voi sit syyttää vain itteeni kun ne yksin kotiin jätin" Aleksi selitti keittiöstä. "Ne ei oo yksin. Meijjän vanhemmat on vuoronsa täällä ja lupashan Minna ja Yn kans kattoo niitten perään jossain kohtaa" Kerroin. "Mut Minnalla on Pihla ja Ynilläkin on Aava, Aatos ja Aamos" Aleksi sanoi. "No kai ne silti voi ja ne sano että se käy" Sanoin. Aleksi marssii ärsyyntyneenä ohitseni Adessan viereen sohvalle. "Ihan sama" Aleksi sanoi. "Adessa ei tyttää tun isi ja istä liitelee" Adessa sanoi. "Ei isi ja iskä riidellyt" Sanoin. "Iskä käy vaan isin hermoille" Aleksi korjasi. "Mitsi Adessa ei voi tulla mutaan?" Adessa kysyi. "Rakas kun se ei oo sulle sopiva paikka.. monestakin syystä ja lisäks me tehdään töitä ja me tehdään myöhään iltaan asti eikä meillä oo aikaa pitää susta huolta. Muutenhan sä voisit tulla" Kerroin. Adessa laski surkean katseen lattiaan.

"Me tullaan kyllä takasin pian" Sanoin. "Mut en mä halua jäädä ytsin" Adessa kertoi. "Sä et jää yksin. Eeli ja Leo on sun kanssas sekä sit ukki ja mummi sekä pappa ja mummu" Aleksi kertoi. "Adessa ei tyttää" Adessa sanoi surullisesti. Halasin pikkuista. Katsoin Aleksia pyytäen häntä liittymään halliin, sillä Adessa rakastaa haleja etenkin ryhmä haleja. Aleksi nojasi eteenpäin ja kietoi kätensä meidän ympäritse.

Ei kauaa, kun ovi aukeaa ja eteisestä kuuluu kovaa kolinaa. Käännän katseeni kohti eteistä josta ilmestyy Eeli. Hän horjahtelee, mutta pysyy pystyssä portaille asti ja siitä yläkertaan omaan huoneeseen. Onkohan tuolla kaikki hyvin? "Mä käyn tsekkaa ton" Sanoin. Aleksi nyökkäsi ja lähdin ylös. Koputin Eelin huoneen oveen. Avaan oven ja huomaan Eelin lyssähtäneen sängyllee mahallaan reppukin vielä selässä. Kyykistyn tuon viereen. "Eeli?" Sanoin. Eeli mumisi jotain epäselvästi. "Kaikki hyvin?" Kysyin. "No juuh" Eeli sanoi. Siltä ei kuule vaikuta. "Vastaakko ihan kunnolla. Mitä sä oot vetänyt?" Kysyin. "En mitääh" Eeli sanoi. Otin pojan käsiini ja nostin hänet istumaan sängylle.

"Ootko sä juonu?" Kysyin järkyttyneenä. "Noh een" Eeli sanoi. Hän lätkäisi kätensä kyynertaipeensa. Eeli irvisti pikaisesti. "Mitä?" Kysyin. "Eih mitääh" Eeli sanoi. Otin tuolta hänen mustan farkku takin pois tuon T-paidan päältä. Katsoin Eelin kyynertaivetta, jossa on selkeä pistojälki ja hiertymä. "Mitä tää on?" Kysyin. "Siinä olih side ja mä revin sen poish" Eeli kertoi. "No juu, mut mikä tää piston jälki on?" Kysyin. "Piikki" Eeli sanoi. Katsoin häntä ihmeissäni. "Piikki? Mikä piikki" Kysyin. "Pisto" Eeli sanoi. "Rokotus?" Kysyin. Eeli ei sanonut mitään. Ei hänellä mitään rokotusta ole ollut. "Me lähetään nyt alas" Sanoin ja lähdin taluttamaan tuota poikaa joka ei meinaa pysyä hereillä eikä pystyssä.

Alhaalla istutan tuon pojan sohvalle tai ennemmin röhnöttämään sohvalle. "Mikä sillä on?" Aleksi kysyi. "Sitä mä kysyin siltäkin mut ei se mitään järkevää vastaa. Mistä tää piston jälki vois johtua?" Kysyin ja Aleksi tuli katsomaan Eelin kättä. "Rokotus?" Aleksi kysyi. "Ei sillä oo ollu mitää rokotusta" Sanoin. "No sit en tiiä" Aleksi sanoi. Ihanko tuolle mitään huume piikkiäkään olisi annettu. Eiku hetkinen.......

----------------
Sori tästä piiiitkäääästä tauosta, mutta tässä nyt oli kaikkee esim joulu ja uus vuosi ja sain mä uuden puhelimenkin. Ja unohdin mä tän koko sovelluksenkin mut sit mä tajusin vaan et ainiin, mullahan on tällänen kirja täällä. Toisottavasti tää erittäin lyhyt luku nyt kelpaa hetkeksi.

Kun pääsen kotiin niin alan kirjottaa taas enemmän ja joo oon siis Suomes nyt ollu kuukauden ja nyt lauantaina lähen kotiin niin sen takia on ollu hidasta kun tän puhelimen kanssa ei oo kivaa kirjottaa.

Hyvää uutta vuotta!!

Sanoja: 812