-Aavan pov-
(Sori kun nyt on kokoajan tän Aavan pov)
"Nähään ens kerralla" Sanoin ja vilkutin lapsille. Oon alottanut nuorempien ohjaajana treeneissä, kun Karina on ollut menoissaan. Tänään ja ens kerralla joudun ohjaamaan. Ihan kivaahan se on paitsi joskus minua ei kuunnella. Saan ne kyllä jossain kohtain kuuntelemaan kyllä. Kaikki lähti ja nostin treeni laukkuni olalle. Kävelin ulos hallilta ja kaivoin kännykän esille. "Oliks hyvät treenit?" Kuulen yhtäkkiä pojan äänen. Käännyin ympäri ja huomasin sen Oliverin nojaamassa seinää vasten. "Älä pelkää, en oo koskemas suhun enää ilman lupaa" Hän sanoi nostaen kätensä ylös. "Mitä teet täällä?" Kysyin. "En oo nähny sua lätkääkään pelaamassa ikinä" Jatkoin. Oliver käveli viereeni. "Tulin hakee sut" Oliver sanoi.
"Mut? Miks ja kuka kerto et oon täällä, me ei tunneta toisiimme?" Kysyin. "Onks tyttö nimeltä Juliana sulle tuttu? Kysyin siltä" Oliver sanoi. Juliana mä niin tapan sut... Väänsin teko hymyn huulilleni. "Kiva, mut mä soitan äitin hakee" Sanoin. "Turhaan sä sitä soitat, eiks sillä oo muutenkin hoidettavana ne sun pikku veljet sekä mitä muita lapsia olikaan, tunnen mä Eelin ja Leon" Oliver kertoi. "Onks Juliana kertonut noi sulle?" Kysyin. "Valitettavasti" Oliver sanoi. "Mut turhaan sä sitä kuvittelet tappavas, sillä mä anelin siltä tietoo susta" Oliver kertoi. "Kui?" Kysyin. "Halusin saada tietää susta enemmän, enkä halunnu olla hullu ja tulla kyselee sulta kaikkee turhaa. Ootteks te muuten Leon ja Eelin kaa sukua?" Oliver kysyi. "Ei, niide isä on vaan mun kummisetä ja mun isä sit oisko ollu Leon kummisetä tai jotain" Kerroin. "Eiks niillä oo kaks isää? Aika outoo kyl" Oliver sanoi. "Mitä sä tolla nyt tarkotit. Onks sillä muka jotain väliä onko isä ja äiti, kaks isää vai kaks äitiä, niillä on sentään vanhemmat" Kerroin.
"Älä suutu. Eks oo vai kuullu? Ysit varsinkin on kiusannut niitä siitä" Oliver kerto. Hämmennyin juuri kuulemastani. "Kiusannut? Leoo ja Eeliä, mitä hemmettiä?" Sanoin. "Miks ne ei oo kertonut mulle? Tai kellekkään, miten ne kestää sitä ja sit vielä että niiden vanhemmat on kateissa..." Kerroin vahingossa ääneen. "Kadonnut?" Oliver sanoi. Shit. "Ei, ei kadonnut. Mut ketä niitä kiusaa, tunneks mä ne?" Kysyin. "Varmaan tunnet, sun rinnakkaisluokkalaisiahan ne on. Mä en oo osa sitä" Oliver kertoi. "Mä tapan ne idioottit, kehtaakin" Sanoin.
"Mut aiheesta toiseen, ooks tulossa?" Oliver kysyi ja osoitti mopoaan. "En en mä taida" Sanoin. "Camoon, älä oo nössö. Ostan sulle monsterin" Oliver sanoi. "En sais juua niitä ja mun pitäs mennä suoraan kotiin" Kerroin. "Camoon, tuu nyt" Oliver sanoi. "Se sano että sen pitää mennä suoraan kotiin, ymmärrä jo" Kuulen äänen takaatani ja käden asettuvan olkapäälleni. Miika astuu viereeni. Hänellä on treenikassinsa myös. Ainiin, tänään on lätkä treenit. "Jaa, sulla on siis poikkis" Oliver sanoi. "Juliana sano et erositte koska sun faijja teki teistä lopun" Oliver kertoi. "Me ei olla yhessä. Lopeta" Sanoin. "Mitä helvettiä tää sit sua tässä puolustelee?" Oliver kysyi. "Ihan ystävänä, en haluu tollasten kusipäitten satuttaa Aavaa" Miika sanoi. Katson hänen sivu profiilia, mikä oikeastaan on ihan hyvännäköinen, äshh Aava eikä ole!
"Älä jaksa, paskat mitään sä musta tiiät" Oliver sanoi. "Ihan sama, mä lähen himaan" Sanoin ja lähdin pois.
-Miikan pov-
Aava lähti kävelemään pois päin. "Mitä sä säädät?" Kysyin. "Sitä saa mitä tilaa. Tiiän et oot pihkassa tohon vieläkin ja aattelin ottaa asiat omaan hoivaani jos sitä maksua ei ala näkyä" Oliver kertoi. "Okei, mut me sovittiin et Aava pysyy tästä poissa" Sanoin. "Maksa sitten, niin se ei olis tulossakaan tähän mukaan" Oliver sanoi ja tönäs mua vähän taaksepäin. Sitten se vain lähti. Mikä kusipää..
--------------------
Unohin tän olemassa olon... Hups
Toivottavasti tätä on vielä joku lukemassa🤍Sanoja: 585
YOU ARE READING
We Are Not Made For Each Others// Joel Hokka x Y/n
FanfictionTää kirja on jatko-osa mun entisille kirjoille (Jotka olen poistanut) IHANIN Joel Hokka x Yn ja LOVE IS COMPLICATED Joel Hokka x Yn. Niiden poistaminen tietty kaduttaa kauheesti... Tarina on omaa mielikuvitusta enkä halua satuttaa kenenkään tunteit...