-Timeskip Joelin paluu-
-Aavan pov-
"Muistakaa että koe on maanantaina, hyvää viikonloppua!" Kuuluu vielä kun astun luokasta ulos muiden perässä. Ysein tanssit, matikan koe, hissan koe.... Ääääh, oon väsynyt tähän jo. Sentään peruskoulu on ohi muutaman kuukauden päästä. On joulukuu ja kohta on joululoma. Onneksi. (En muista mikä vuoden aika oli, joten sovitaan että on joulu) Juliana on kipeänä, joten se ei ollu koulussa tänään. Laitoin ulkovaateet päälleni ja astuin ulos koulusta. Olen kävelemässä bussi pysäkille, mutta kuulen töötäyksen takanani. Säikähdän sitä paljon. Muutama oppilas käänsi katseen minuun. Sori jos edes tööttäystä ei saa säikähtää. Olisitte itse hypännyt taivaisiin, jos olisitte ollut minä...
Katsoin ketä tööttäsi ja huomaan iskän auton takanani -ei kirjaimmelisesti takana vaan jonkun matkan päässä- tuliko äiti iskän autolla? Auton ovi aukeaa ja sieltä nousee mies aurinkolasit päässä, nahkatakki päällä ja hiukset auki. Iskä? Katsoin häntä hämmentyneenä, kunnes tajusin näyttäväni nöyryyttevältä seisoessani vain tässä, joten juoksi iskän luokse halasin tätä. "Mitä sä teet täällä?" Kysyin. "Mones päivä mahtaa olla?" Iskä kysyi. Otin puhelimen taskustani ja huomaan että on 17.12. Iskän paluu päivä...
"Miks mä en tajunnu?" Kysyin hymyillen. Halasin iskää uudestaan. "Kyytiin sit vaan, lähetään hakee kaakaot" Iskä sanoi. Kipitin etupenkille ja laitoin turvavyön.
"Kiitos" Iskä sanoi tarjoilialle. Iskä antoi kaakaoni ja otti itselleen kahvinsa. "Kerros sit kaikki. Poika jutut, draama kotoota sekä koulusta, ihan kaikki" Iskä kertoi. Naurahdin. "Mitään ei kyl oikein tapahtunu. Kokeita on ollu ja nyt sit ens vuoden puolella kun loppuu tää peruskoulu niin meillä on ysejen tanssit" Kerroin. "Onks ne samat kun wanhat, mut yseille?" Iskä kysyi. Nyökkäsin. "Cool, muuta?" Iskä kysyi ja hörppäsi kahvistaan. "Eipä taijja olla" Sanoin. "Mitään? Ei uutta poikaa tai mitään?" Iskä kysyi. "Pitäskö mulla olla?" Kysyin nauraen. "No ei... kuhan mietin" Iskä sanoi. Nauroin hänelle. "Eli kaikki on mennyt hyvin täällä?" Iskä kysyi. "Ei, kyl mä poltin meijjän varaston" Sanoin ja join kaakaotani. "Ja mitä että? Miten?" Iskä kysyi multa järkyttyneenä. Katsoin häntä 'Oletko tosissasi?' ilmeellä. "En mä oikeesti mitään polttanut iskä, sulta on kadonnut huumori" Kerroin. "No et ois ollu ainoo, mäki poltin meijjän keikka bussin keittiön" Iskä kertoi ja joi kahviaan. "Mitä? Miten?" Kysyin järkyttyneenä. "En mä oikeesti mitään polttanut, sulta on kadonnut huumorin taju" Iskä matki minua. Nauroin liian kovin että poskiini sattuu. En saa hymyillä tai nauraa enään. Iskä on takasin.... Tätä mulla oli ikävä..
Me ollaan hetken istuttu ja juteltu. Olen juonut kaakaoni ja iskä kahvinsa. Otimme viel yhdet leivokset. "Tiesitkö muuten mitä" Sanoin. "No?" Iskä kysyi. "Vaikka mä en oo asiaa mitenkään tuonut esille tai en oo maininnut niin mä tajusin kun olit poissa että kuinka kova ikävä mulla olisi sua jos sä oisit sillon, kun me riideltiin ja sanoin että haluun sun katoavan niin oikeesti lähtenyt. Mä en haluu et sä oikeesti lähet mihinkään näin kauaks enään, kiertueet mä hyväksyn vielä" Kerroin. "En mä ois mihinkään mennytkää. Mä tiesin ettet sä sitä oikeesti tarkottanut. Vihasena sitä nyt sanoo mitä sanoo ilman sen kummempaa ajattelemista. Puhun ihan kokemuksesta" Iskä kertoi. Nyökkäsin. Kyllä minä tiedän että olen saanut vihan hallinta ongelmat isältä ja onnekseni iskä on auttamassa niiden kanssa että saan ne hallintaan.
---------------------------------
"Iskä, me voitettiin!" Aatos huutaa. "Niin näköjää, siitäs saitte!" Iskä sanoi ja pomppasi lattialta pystyyn ja he alkoi Aatoksen kanssa tekemään heidän käsitervehdystään. "Pantomiimissä ette varmana voita" Äiti sanoi. "Ootko varma?" Iskä kysyi. "100%" Äiti sanoi. Keräsimme Aliaksen pois ja aloitimme pantomiimin. Nostin hatusta sanan. "Nyt Aava, me voitetaan tää" Äiti sanoi sohvalta. Sanani on pupu. Ha, tää on helppo. Laitoin kädet korvikseni ja aloin pomppimaan ympräi olohuonetta. "Kani!" Äiti huudahti. Pudistin päätäni. "Eiku mikä helkutti se on... PUPU!" Äiti huudahti taas. Pomppasin ylös ja näytin peukkua. Toinen sana oli patsas. Poseerasin ja pysyin vain paikallani. Iskä ja Aatos nauroi ja äiti yritti arvata mitä esitin. "Eiku patsas!" Äiti vihdoin arvasi. "Hu" Henkäisin ja sain vihdoin liikkua. "AIKA!" Aatos sanoi. "Älä huuda niin kovin, Aamos on ihan siinä sun vieressäs" Äiti sanoi.
Aatos esitti iskälle, joista iskä arvasi vain toisen. "Me voitettiin!" Äiti iloitsi ja nappasi minut haliin. "Nyt kun on pelattu niin kuka ottaa leipää nutellalla?" Iskä kysyi. "MÄ!" Aatos huudahti ja juoksi keittiöön. Iskä lähti perässä. Löimme äidin kanssa vielä ylävitoset ja menimme myös keittiöön. Äiti otti Aamoksen mukaan. Kayla on pyörimässä jaloissamme kun kuuli puhuvamme ruuasta. Kohta kuitekin kuului ovikello. Menin avaamaan. Oven takana oli Eeli, Leo, Adessa ja.... ei muita. "Mitä te täällä teette kolmistaan?" Kysyin. Adessa on selvästi itkenyt. Niin myös pojat. Iskä saapui eteiseen myös. "Missä Olli ja Ale on?" Iskä kysyi. Leo kohotti olkiaan. "Ette tiiä?" Iskä kysyi hämmästyneenä. "Tulkaa sisälle" Iskä sanoi. Hän otti Adessan syliinsä. "Jättäkää siihen vaatteet, mä laitan" Sanoin. Eeli ja Leo kiitti ja jätti takit kenkien kanssa lattialle. "Pistäks nämäki?" Iskä kysyi ja antoi Adessan takin ja kengät. "Juu" Sanoin.
Palasin keittiöön muiden luokse. Adessa on äidin sylissä ja Eeli sekä Leo istuu pöydän ääressä. Istun omalle paikalleni. "Eli ette tiiä missä Olli ja Aleksi on?" Iskä kysyi. "Ne ei oo tullu kotiin. Koko päivään ei olla nähty vaikka te palasitte tänään" Eeli kertoi. "Lähtiks Ollin vanhemmat jo?" Äiti kysyi. "Joo, aamulla" Leo sanoi. "Mitäköhän niille on sit tapahtunu?" Iskä mietti. "Aava, voitko hakee ne patjat tuolt vaatehuoneesta ja viet ne Aatoksen huoneeseen?" Äiti kysyi. "Joo" Sanoin. Hain kaksi patjaa vaatehuoneesta ja vein ne ylös. Kamala homma kyllä. Kaadan patjat lattialle. En lähde enään alas vaan menen suoraan huoneeseeni. Missä Olli ja Aleksi on? Onkohan Nikokin poissa? En usko, äiti ja iskä olisi kertonut jos Minna olisi soittanut asiasta. Entä Joonas? Miksi muut olisi poissa paisti iskä?
Puhelimeni alkoi soimaan taskussani. Kaivoin sen esille ja katsoin kuka soittaa. Miika? Vastasin hänelle. "Moi" Sanoin. "Moi" Kuuluu luurin toisesta päästä. "Oliko jotain asiaa kenties?" Kysyin. "No joo, oli.. Ooks vapaa huomenna?" Miika kysyi. "Huomenna? On mulla treenit mut ei kai muuta pakollista" Sanoin. "Okei, eli sulle käy jos haen sut hallilta ja mennään hengaa?" Miika kysyi. "Ooks suunitellut jotain erikoista?" Kysyin. "No en kummempaa.... mennään rannalle paistaa vaiks vaahtokarkkeja ja pyyetään vaik Jarkko, Onni ja Julianaki. Ja vaik se Seelaki" Miika kertoi. "Lueks sä mun ajatuksia? Toi on just jotain mitä haluun tehä. Oon ikävöiny meijjä porukan ranta hengailui" Kerroin. "Eli käy?" Miika kysyi. "Hell yea" Sanoin. "Hyvä, millo sun treenit loppuu?" Miika kysyi. "Neljältä" Sanoin. "Oon hallilla viis yli" Miika sanoi. "Okei" Sanoin. "Mä tekstaan jätkille, tekstaa sä niil tytsyil sit" Miika sanoi. "Mäpä tekstaa tytsyil, tekstaa sä niil jäbil" Sanoin. Kuulin Miikan nauravan. "Moro" Sanoin. "Moi" Miika sanoi. Voihan rannalle mennä paistamaan vaahtokarkkeja porukalla joulukuussa?
---------------------------
Ehkä mä alan päästä pikku hiljaa takas tähän kirjottamiseen ja saan lukujakin useemmin ulos. Toivotaan näin!
Sanoja: 1086
YOU ARE READING
We Are Not Made For Each Others// Joel Hokka x Y/n
FanfictionTää kirja on jatko-osa mun entisille kirjoille (Jotka olen poistanut) IHANIN Joel Hokka x Yn ja LOVE IS COMPLICATED Joel Hokka x Yn. Niiden poistaminen tietty kaduttaa kauheesti... Tarina on omaa mielikuvitusta enkä halua satuttaa kenenkään tunteit...