New Beginning || Zayn Malik (Completed)

1

*Lauren*

Täytin tiskikonetta. Laitoin muutaman mukin ja aterimen oikeille paikoille tiskikoneeseen. Huokaisten laitoin luukun kiinni. Tiskikone ei tullut vielä täyteen, joten en laittanut sitä käyntiin. Otin tiskipöydältä rätin ja kastelin sen veden alla lämpimällä vedellä. Pyyhin työtasot ja ruokapöydän rätillä ja huuhtelin sen. Minä olin ainoa, joka teki kotihommia tässä talossa. Elvira siivosi joskus huoneensa minun avustuksella. Ja välillä hän halusi auttaa siivoamisessa. Menin olohuoneen sohvalle istumaan. Axel oli kotona, mutten tiennyt missä täällä. Varmaan makuuhuoneessa katsoi pornoa tai jotain. Elvira leikki omassa huoneessaan barbeilla. Kello oli kahdeksan illalla ja olimme juuri syöneet iltapalaa. Napsautin telkkarin päälle kaukosäätimestä. Tätä melkein jokainen päiväni oli. Siivoamista ja kotihommia. Ja telkkarin katsomista. Välillä kun Axel ei ollut kotona, kävin Elviran kanssa puistossa tai kahvilassa. Asuimme suht pienessa kaksikerroksisessa omakotitalossa Lontoossa. Täältä oli noin kymmenen minuutin kävelymatka keskustaan. Kuulin yläkerrasta kolauksen ja huutoa.
"Mähän sanoin sulle et siivot tän huoneen!" Axel huusi ilmeisesti Elviralle. Kuulin tytön kiljuntaa ja hän alkoi itkemään. Ponkaisin sohvalta ylös ja juoksin yläkertaan. Menin Elviran huoneelle ja katsoin sisään. Elvira istui lattialla selkä nojaten sänkyyn. Axel oli keskellä huonetta barbien keskellä.
"Mitä ihmettä täällä tapahtuu?" kysyin Axelin selän takaa. Elvira nosti itkuisen katseensa minuun. Menin hänen luokseen ja nostin syliini. Hän painoi päänsä olkapäälleni ja itki sitä vasten. Käännyin katsomaan Axeliin.
"Miks sä huusit Elviralle?" kysyin vakavana. Olin muutaman kerran harkinnut eroavani hänen kanssaan. Hän huusi Elviralle usein. Välillä minullekkin. En ollut varma rakastinko häntä enää vai en, mutta siitä olin varma että halusin eron. Se olisi Elviran parhaaksi. Elvira nyyhkytti olkapäätäni vasten. Hyssyttelin häntä.
"Koska se ei siivoo sen huonetta", Axel sanoi kohauttaen olkiaan. Tuhahdin.
"Se ei tarkota et sä saisit huutaa mun lapselle", sanoin vakavana ja käänsin katseeni Elviraan. Hän oli rauhoittunut ja puristi paitaani nyrkkinsä sisään. Olkapääni oli märkä, mutten välittänyt siitä. Axel lähti mitään sanomatta pois huoneesta. Menin istumaan Elviran sängylle. Hän istui nyt hajareisin sylissäni.
"Iskä pelottaa mua", Elvira sanoi värisevällä äänellä. Rutistin häntä itseäni vasten ja hyssyttelin.
"Siivotaan yhdessä tää huone, sit käydään hammaspesulla. Mä voin halailla sun kanssa illalla et sä nukahdat", sanoin Elviralle ja silitin hänen kiharoita hiuksiaan. Hän nyökkäsi olkapäätäni vasten. Mielestäni huoneessa ei ollut mitään siivoamista oikeastaan. Normaali 4-vuotiaan huone. Mutta en halunnut, että Axel huutaisi Elviralle. Elvira nosti päänsä olkapäältäni ja katsoi minuun. Pyyhin kyyneleet hänen poskiltaan. Hymyilin hänelle ja nostin hänet pois sylistäni. Menimme yhdessä lattialle istumaan ja keräsimme barbeja laatikkoon.
"Kato täältä tulee Kevin", sanoin möreällä äänellä ja liikutin miesbarbia lattialla. Elvira nauroi.
"Äiti", Elvira sanoi naurahtaen.
"Mitä?" kysyin ja katsoin häneen hämmentyneenä.
"Sä oot hassu", Elvira sanoi nauraen. Hän oli suloinen. Naurahdin myös ja silitin häntä olkapäästä. Saimme barbit siivottua. Menimme käsikädessä vessaan. Nostin Elviran vessanpöntön kannen päälle istumaan. Otin hänen hammasharjansa peilikaapista ja pursotin siihen hammastahnaa. Annoin harjan Elviralle.
"Pese ite sillä aikaa kun äiti pesee hampaat. Mä tarkistan sen jälkeen", sanoin Elviralle ja otin oman hammasharjani. Laitoin siihenkin hammastahnaa ja aloin pestä hampaitani.
Menin makuuhuoneeseen ja suoraan vaatekaapille. Elvira oli mennyt jo edeltä omaan huoneeseensa. Axel makasi sängyllä läppäri sylissään. Hän katsoi äänistä päätellen pornoa. Ei uusi asia. Äänet olivat täysillä.
"Voitko sä laittaa hiljemmalle ettei toi kuulu Elviran huoneeseen?" kysyin turhautuneena. Kaivoin vaatekaapista vaaleanpunaiset yöshortsit ja mustan topin. Riisuin päällysvaatteeni ja rintaliivit. Laitoin yövaatteet siihen päälle. Laitoin hiukseni nopeasti letille alas. Otin kännykän ja laturin yöpöydältä. Lähdin pois huoneesta.
"Mihin sä meet?" Axel kysyi laittaen tietokoneensa pauselle. Huokaisin ja käännyin häneen päin.
"Elviran huoneeseen. Sitä pelottaa", sanoin ja jatkoin matkaani. Menin viereisen huoneen ovelle ja avasin sen. Elvira istui lattialla pelkät pikkuhousut jalassa. Hän oli laiha. Melkein alipainoinen. Se saattoi johtua siitä, että meillä ei aina ollut ruokaa ja Axel ei antanut minun käydä kaupassa. Tai sitten se oli normaalia, koska minäkin olin aina ollut laiha ja pieni. Menin hänen luokseen ja kyykistyin.
"Miksei sulla oo yövaatteita?" kysyin pikkuiselta tytöltä. Hän kohautti olkiaan. Hymyilin ja nousin seisomaan. Menin hänen vaatekaapilleen ja valitsin yöpuvun.
"Haluuksä samanlaiset äitin kanssa vai et?" kysyin selkä päin tyttöön.
"Samanlaiset", Elvira huudahti. Naurahdin ja otin kaapista melkein samanlaiset vaaleanpunaiset shortsit. Otin myös mustan topin ja pörrösukat. Elvira tykkäsi nukkua ne jalassa. Menin tytön luokse ja autoin häntä pukemaan. Suukotin Elviran otsaa kun saimme vaatteet päälle. Laitoin kännykän laturin seinään ja kiinnitin kännykkäni siihen. Laskin kännykän Elviran sängyn viereen lattialle. Menin sänkyyn makaamaan. Se oli vähän isompi kuin normaali sänky. Elvira kömpi viereeni ja painoi selkänsä rintaani vasten. Kiedoin toisen käteni hänen ympärilleen ja heitin peiton päällemme. Kello ei ollut vielä paljoa, mutta olin tottunut menemään aikaisin nukkumaan. Yleensä en nukkunut Elviran vieressä, mutta aina välillä tein poikkeuksia.
"Äiti musiikkia!" Elvira huudahti. Ainiin. Elvira oli tottunut siihen, että sai kuunnella nukahtaessaan musiikkia aina kun nukuin hänen vieressään. Naurahdin.
"Ainiin. Annatko äitin kännykän?" kysyin Elviralta, sillä hän makasi reunan puolella. Elvira nyökkäsi ja otti kännykkäni lattialta. Hän antoi sen minulle. Käännyin selälleni. Pidin käsiäni ylhäällä, jotta Elvira näkisi halutessaan mitä tein. Hän painoi päänsä olkapäälleni ja katsoi kännykkäni näyttöä. Menin Spotifyhyn ja etsin soittolistan, missä oli unimusiikkia. Laitoin soittolistan pyörimään. Laskin kännykän Elviran yli lattialle. Nousin ylös sängystä.
"Äiti mihin sä meet?" Elvira kysyi nousten istumaan.
"Mä sammutan vaa valot", sanoin hymyillen. Kävelin valonkatkaisijan luokse ja sammutin valot. Huoneeseen tuli pimeää. Hoipertelin Elviran sängylle. Kiipesin hänen ylitseen toiselle puolelle sänkyä. Toivotimme vielä hyvät yöt ja sanoimme rakastavamme toisiamme. Nukahdimme molemmat nopeasti kuunnellessa musiikkia.

Ulko-ovi kolahti alakerrassa. Axel lähti siis johonkin. Nousin istumaan sängylle ja ravistin Elviraa pienesti. Elvira hätkähti hereille ja katsoi minuun aluksi pelokkaana. Kun hän huomasi kuka olen, hän hymyili.
"Haluuksä lähtee puistoon tai kahville? Iskä lähti kai töihin", sanoin Elviralle. Hän nyökkäsi päätään innokkaasti. Hymyilin ja nousin sängyltä.

Puisto häämötti jo edessä päin. Elvira juoksi puistolle. Katsoin hänen peräänsä, ettei tullut autoja. Menin itsekin perässä. Elviraa ehkä vuoden nuorempi poika istui yksinäisenä hiekkalaatikolla. Hänen äitinsä, nuori blondi nainen, istui penkillä keskittyen kännykkäänsä. Elvira meni liukumäelle ja laski sitä muutaman kerran alas. Katsoin häntä ja menin penkille istumaan naisen viereen. Istuin toiseen päähän penkkiä. Poika katseli Elviraa kiinnostuneena.
"Moi", kuului naisen ääni vierestäni. Käänsin pääni häntä kohti ja huomasin hänen hymyilevän.
"Moi", vastasin ja hymyilin pienesti takaisin.
"Teitä ei oo ennen näkyny. Ootteks te uusia?" nainen kysyi ystävällisesti. Naurahdin ja pudistin päätäni.
"Me ei vaan oikein ikinä päästä ulos", sanoin hiljaa. En haluaisi puhua Axelista tuntemattomille.
"Ai okei. Mä oon Gemma", nainen sanoi ja hymyili. Hän oli pirteä. Onneksi hän ei kysynyt mitään.
"Lauren", sanoin hymyillen takaisin. Käänsin katseeni Elviraan. Elvira istui hiekkalaatikolla pojan vieressä. He juttelivat jotain. Elviran ensimmäinen kaveri.
"Mä oon pilannu Elviran lapsuuden", sanoin huokaisten ja nojasin penkkiin. Kallistin päätäni hieman taaksepäin ja katsoin taivaalle.
"Enpä usko", Gemma sanoi. Hän liikkui hieman lähemmäs minua penkillä.
"Sillä ei oo ikinä ollu kavereita. Se ei oo varmaan ikinä puhunu kenellekkään lapselle jos sun poikaa ei nyt lasketa. Mun olis vaan pitäny lähtee jo aikoja sitten", sanoin ja pyyhin kyyneleen poskeltani. Onneksi Elvira ei huomannut. Halusin olla hänen silmissän vahva.
"Oliver. Saanks mä kysyy nyt mistä sun pitäis lähtee?" Gemma kysyi hieman arasti. Nyökkäsin ja pyyhin uuden kyyneleen, joka oli vierähtänyt poskelleni.
"Mun poikaystävän luota. Se on niin tiukka ja se huutaa meille", sanoin hiljaa. Gemma kietoi kätensä ympärilleni. Painoin pääni hänen olkapäälleen.
"No mä en oikeen osaa auttaa, koska mä en oo tossa tilanteessa", Gemma sanoi pahoittelevasti. Irrottauduin ja pyyhin kyyneleet pois. Niiskaisin ja huokaisin.
"Kyl mä pärjään. Mä keksin jotain", sanoin. Puhelimeni piippasi taskussani. Otin sen pois sieltä ja avasin viestin.

From: Axel
"Missä vitussa te ootte?"

Vittu. Tästä ei seuraisi muuta kuin huutamista. Huokaisin ja laitoin kännykän takaisin taskuuni.
"Meiän pitää mennä", sanoin Gemmalle ja nousin penkiltä. Kävelin lasten luokse.
"Elvira meiän pitää mennä", sanoin Elviralle. Tyttö nyökkäsi apeana ja nousi ylös. Lähdimme käsikädessä kävelemään pois. Vilkutimme vielä Gemmalle ja Oliverille lähtiessämme. Kävelimme aika lyhyen matkan kotiin. Avasin oven avaimillani. Riisuin kenkäni. Autoin Elviralta kengät pois. Kyykistyin hänen eteensä ja pidin häntä käsivarsista kiinni.
"Mee omaan huoneeseen leikkimään. Mä keskustelen iskän kanssa ja tuun sit sinne", sanoin Elviralle. Elvira nyökkäsi ja halasi minua. Minä kiersin käteni pienen tytön ympärille ja halasin häntä. Elvira lähti yläkertaan. Menin keittiöön, jossa Axel istui. Istuin häntä vastapäätä pöydän viereen.
"Missä helvetissä te olitte?" Axel kysyi kovalla äänellä. Toivoin, ettei hän alkaisi huutamaan, sillä se kuuluisi Elviran huoneeseen.
"Puistossa", sanoin ja katsoin käsiäni jotka olivat pöydällä. Revein peukaloini kynsinauhaa hermostuneena.
"Ja kuka helvetti teille anto luvan lähtee sinne?" Axel kysyi melkein huutaen. Nousin pöydästä seisomaan ja aloin huutaa Alexille.
"Mä en tarvii sulta enkä keneltäkään muultakaan lupia puistoon lähtemiseen! Sä et voi määräillä mun etkä Elviran tekemisiä! Sä et edes oo Elviran huoltaja! Ja sillä lapsella on oikeus elämään ja mä haluun antaa sen sille! Mikä elämä se on istuu aina kotona ja kuunnella ku sä huudat täällä? Ei mikään!" huusin ja lähdin yläkertaan. Menin Elviran huoneeseen ja suljin oven perässäni. Elvira itki sängyllään. Menin hänen luokseen ja otin hänet syliini.
"Rakas ei mitään hätää. Me lähetään täältä kohta eikä tulla ikinä takas", sanoin Elviralle ja halasin häntä. Elvira itki rintaani vasten niiskuttaen.
"Mihin me lähdetään?" Elvira kysyi nostaen päänsä. Pyyhein hänen kyyneleitään pois peukaloillani. Hymyilin ja sain pienen hymyn takaisin.
"Mä en tiiä vielä. Mut pois täältä", sanoin ja suukotin Elviran otsaa.

//vihdoinki sain tän kirjotettuu. Tää luku on ollu mun päässä jo vaikka kuinka kauan (muutaman illan) valmiina mietittynä, mut en oo vaa jaksanu kirjottaa. Nyt ollaa tääl turus ni seuraava luku tulee ehkä vast keskiviikkon tai torstain, en oo varma!😀