*Zayn*
Heräsin siihen ääneen kun Lauren oksensi vessassa. Pinkaisin äkkiä ylös sängyltä ja pingoin vessaan. Kyykistyin Laurenin viereen ja silittelin hänen selkäänsä.
"Sattuu", Lauren sanoi ja itki rintakehääni vasten.
"Shh mä tiiän", rauhoittelin Laurenia. Hieroin hänen selkäänsä ja yritin saada häntä lopettamaan itkemisen. Hän saisi itsensä kipeämmäksi itkemisellä ja luultavasti oksentaisi uudelleen. Kello oli luultavasti jotain kahdeksan illalla. Olin nukahtanut Laurenin viereen päivällä, kun menimme halailemaan sängylle.
"Mä e-en ha-haluu o-o-olla kip-ee", Lauren nikotteli rintakehääni vasten.
"Mä tiiän et se ei oo kivaa", sanoin ja painoin leukani Laurenin päälaelle. Lauren vetäytyi kauemmas minusta ja nosti kätensä suulleen, ja pidätti oksennusta sisällä.
"Rakas, päästä se ulos. Sen jälkeen tuntuu paremmalta", sanoin ja silitin Laurenin käsivartta. Lauren pudisti päätään rivakasti ja yökkäsi.
"Päästä se ulos", sanoin lempeästi ja käänsin Laurenin vessanpyttyä kohti. Lauren kurottui pöntön ylle ja oksensi uudelleen. Kyyneleet valuivat Laurenin silmistä ja hän oksensi lisää. En tiedä mistä kaikki tuo oksennus tulee, sillä hän ei ole syönyt tänään mitään. Oksennus loppui ja Lauren itki. Kiedoin käteni hänen ympärilleen ja suukotin hänen päälakeaan.
"Shh", hyssyttelin ja silitin hänen selkäänsä. Nousin seisomaan ja autoin Laurenin seisomaan. Hänen jalkansa tärisi ja hän näytti heikolta. Nostin hänet syliini ja kannoin hänet sängylle.
"Mu-mulla o-on ky-kylmä", Lauren sanoi ja tärisi heikosti.
"Älä mee peiton alle. Oota siinä mä tuun kohta takas", sanoin Laurenille. Kävin vessassa vetämässä pöntön ja lähdin alakertaan keittiöön. Täytin ison lasin vedellä ja otin kaapista kuumemittarin. Lähdin niiden kanssa yläkertaan, josta löysin Laurenin peiton alta.
"Mu-mulla o-oli ni-niin kyl-mä, a-an-teeks", Lauren itki sängyllä. Istuin sängyn reunalle hänen viereensä ja silitin hänen hiuksiaan.
"Shhh", hyssyttelin ja ojensin hänelle vesilasia. Lauren nousi istumaan ja joi koko lasillisen. Hymyilin hänelle ja otin kuumemittarin käteeni. Laitoin sen Laurenin korvaan ja laitoin päälle. Jouduin odottamaan hetken, kunnes se piippasi. Otin mittarin pois Laurenin korvasta ja katsoin lukeman. 40.1? Ei helvetti.
"Rakas sä et saa mennä peiton alle ja meiän täytyy vaihtaa sulle vähemmän vaatteita et sun kuume laskee", sanoin ja siirsin hiuksia pois Laurenin silmien edestä.
"M-mä jä-jäädyn", Lauren valitti kyyneleet silmissäni.
"Mä voin halailla sun kanssa mut ei sen enempää", sanoin ja suukotin Laurenin päälakea.
"Mä käyn ensin kattomassa Elviraa sit mä autan sua", sanoin Laurenille ja tuo nyökkäsi. Laskin hänet makaamaan sängylle ja lähdin Elviran huoneeseen. Elvira istui lattialla ja pelasi iPadilläni. Jahas.
"Onks sulla kaikki hyvin?" kysyin Elviralta ja istuin häntä vastapäätä lattialle.
"Joo", Elvira sanoi ja vilkaisi minua nopeasti.
"Mä soitan pojille et ne tulee tänne ja huolehtii susta", sanoin ja nostin Elviran syliini.
"Mikset sä voi?" Elvira kysyi ja katsoi minua silmiin.
"Äiti on niin kipee et se tarvii mua. Haluuksä tulla kattomaan äitiä? Se varmaan ilahtuis", kysyin Elviralta, joka nyökkäsi. Nousin seisomaan ja lähdin kohti huonettani. Taino olihan se vähän niinkuin Laureninkin huone. Astuin sisään huoneeseen ja Lauren avasi silmänsä. Hän huomasi Elviran sylissäni ja hymyili heikosti.
"Isi äiti näyttää melkein kuolleelta", Elvira sanoi ja katsoi Laurenia järkyttyneenä.
"Siltä siitä varmaan tuntuukin", vastasin ja kuulin Laurenin naurahtavan heikosti. Laskin Elviran sängylle ja hän meni makaamaan mahalleen Laurenin viereen.
"Äiti ethän sä kuole?" Elvira kysyi Laurenilta ja kosketti tämän kasvoja.
"En", Lauren sanoi heikolla äänellä ja yritti hymyillä pienesti. Poistuin huoneesta ja menin käymään Laurenin huoneella hakemassa hänelle ohuemmat vaatteet. Otin kaapista ohuet harmaat kolitsihousut ja valkoisen t-paidan. Lähdin vaatteiden kanssa takaisin huoneeseeni.
"Täs olis nää vaatteet", sanoin Laurenille ja laskin vaatteet sängylle. Lauren nousi istumaan ja yritti kammeta ylös sängyltä. Autoin hänet seisomaan ja riisumaan housuni pois hänen jaloistaan. (Toi kuulostaa jotenki tyhmält mut siis Laurenil on ne Zaynin housut jalassa!). Autoin hänelle omat housut jalkaan. T-paidan Lauren sai itse vaihdettua. Autoin hänet takaisin sängylle makaamaan ja Elvira meni lähelle Laurenia.*Louis* (jonkun näköstä smuttia. Varautukaa huonoon laatuun)
Työnnyin rajusti Harryn sisään ja voihkaisin.
"Louihh", Harry voihkaisi nimeni ja puristi lakanoita nyrkkiinsä nojauduin alemmas ja suutelin Harryn huulia. Jatkoin lantioni liikettä koko ajan. Harry voihki suuhuni ja vastasi lantioni liikkeisiin. Puhelimeni pirahti soimaan yöpöydällä ja kurotin ottamaan sen käteeni. Katsoin soittajaa, Zayn. Laskin puhelimen Harryn viereen sängylle ja painoin huuleni takaisin Harryn huulille. Puhelin hiljeni, mutta alkoi soimaan uudelleen.
"Haz mä aion vastata", sanoin ja lopetin lantioni liikkeen. Jäin Harryyn sisälle ja vastasin puheluun."Luojan kiitos Louis sä vastasit"
"Mmh mitä asiaa mulla on bisnekset kesken?"
"Voitteks te tulla jätkien kans kattoo Elviran perään?"
"Lou mä oon liian lähellä", Harry vinkui altani.
"Vastasiksä puhelimeen kesken panon?"
"Öh joo mut me tullaan hetken päästä"
Lopetin puhelun ja heitin puhelimen lattialle. En välittänyt vaikka se olisi hajonnut miljooniksi palasiksi. Ainoa asia joka kiinnosti minua tällä hetkellä oli Harry. Jatkoin lantioni liikettä ja Harry alkoi voihkimaan.
"Mä laukeen koh- aah!" Harry voihki ja laukesi ympäri rintojamme (XD). Työnnyin vielä muutaman kerran Harryyn ja laukesin Harryn sisälle kondomiin.
"Sä olit niin hyvä rakas", sanoin ja vetäydyin ulos Harrystä. Otin kondomin pois ja heitin sen roskikseen. Menin makaamaan Harryn viereen ja kiedoin käteni Harryn ympärille. Painoin suudelman Harryn huulille.
"Kuka sulle soitti?" Harry kysyi hieman hengästyneenä ja painoi silmänsä kiinni. Painoin pääni Harryn päähän kiinni.
"Zayn. Meiän pitää mennä kattomaan Elviran perään sinne", sanoin ja tasasin kiihtynyttä hengitystäni. Harry nyökkäsi pienesti ja kietoi kätensä ympärilleni löyhästi.Soitin Zaynin kämpän ovikelloa ja odottelin hetken. Ovi aukesi ja Elvira kurkkasi ovenraosta. Kun hän huomasi minut ja Harryn, hän avasi oven hymyillen meille. Astuimme sisään ja potkimme kengät pois jaloistani.
"Mitä paneminen on?" Elvira kysyi ja nosti katseensa meihin. Harry punastui ja hautasi kasvonsa olkapäähäni.
"Kuka sulle sellasesta on kertonu?" kysyin Elviralta ja otin takin pois päältäni.
"Isi puhu puhelimessa ja mä kuulin, eikä se suostunu kertomaan mulle mitä se on paitsi et se on joku peli", Elvira selitti ja siirsi katseensa kummastuneena Harryyn. Tämä saattoi näyttää vähän hassulta sillä olin Harryä kuitenkin lyhyempi.
"Se on sellanen aikuisten peli", sanoin ja otin Harryn kädestä kiinni. Lähdimme pois eteisestä ja menimme olkkariin.
"Onks Zayn sen huoneessa?" kysyin Elviralta. Istutin Harryn sohvalle ja jäin itse seisonaan.
"On", Elvira vastasi ja hyppäsi sohvalle istumaan Harryn kanssa. Nyökkäsin ja lähdin yläkertaan. Juoksin portaat ylös kuin pikkulapsi ja menin Zaynin huoneeseen.
"Ääh miks tääl on näin pimeetä?" kysyin ihmeissäni kun astuin sisään huoneeseen.
"Se helpottaa Laurenin päänsärkyyn", Zayn sanoi sängyltä ja nousi istumaan.
"Jäätteks te yöks?" Zayn kysyi ja sytytti pöytälampun. Lauren kääntyi selkäpäin minuun, ilmeisesti valon takia.
"Kyl kai", vastasin ja kohautin olkiani välinpitämättömästi.
"Okei. Ei sit bisneksiä mun kämpässä ja laittakaa Elvira nukkumaan, niinku nyt", Zayn sanoi ja sammutti pöytälampun. Lähdin huoneesta kohauttaen olkiani virne kasvoilla.//jes oon niin tyytyväine et sain kirjotettuu tän tänään. Uudesta luvusta en lupaa yhtään mitään ku nyt mun loma loppuu ja sit alkaa taas kokeisii lukemine pikkuhiljaa jnejnejne..
YOU ARE READING
New Beginning || Zayn Malik (Completed)
FanfictionLauren Kayleigh Weller on 21 vuotias nuori nainen, joka asuu Lontoossa poikaystävänsä ja lapsensa kanssa. Laurenin tytär, Elvira Noelle Weller, on 4-vuotias pikkutyttö. Laurenilla on tumman ruskeat luonnostaan suorat hiukset ja vihreät silmät. Elvir...