SAVE ME (In finnish) ON HOLD

Luku 21

Kävelin koulun ovista sisään hymyillen suuresti, en malttanut odottaa, että näkisin Jackin. Eiliset treffit olivat jotain niin ihanaa. Jack heitti minut lopulta kotiin unohtamatta tietenkään viimeistä hyvän yön suudelmaa. Edes äitini nyrpeä naama ei pyyhkinyt hymyä naamaltani. Olin vain niin onnellinen eikä hymyni ei hyytynyt yhtään, kun kävelin koulun käytävillä. Oikeastaan se vain suureni, kun näin tuon tietyn ihmisen käytävän päässä. Jack nojasi seinää vasten ja puhui jollekin pojalle, josta näin vain selän. Katsoin kuinka mysteeri poika lyhyen ajan päästä lähti hölkkäämään pois lyötyään pienoisesti Jackia olkapäälle. Jack vain nauroi ja pudisti hieman päätään, ennen kuin kiinnitti katseensa kännykkänsä ruutuun. Katsoin pienen matkan päästä Jackia, en vain saanut tarpeeksi hänestä. Voisin tuijottaa häntä loppu päivän. Lähdin lopulta kävelemään hänen luokseen hieman hermostuneena, koska en tiennyt miten käyttäytyä. Olimmeko me nyt yhdessä?

En ehtinyt kävellä kokonaan Jackin luokse, kun jokin vetäisi minua taaksepäin. Selkäni törmäsi kovaan seinään, toisella nimellä jonkun rintaan.

"Auts..", mumisin pienoisesti ja käännyin katsomaan, kuka oli vetänyt minua.

"Sori", Christian mumisi ja rapsutti hieman niskaansa. Hymyilin automaattisesti ja hieman peräännyin hänen luotaan.

"Ei se mitään", vakuutin. "En voi mitään, että kaikki te jätkät ootte kunnon lihaskimppuja", naurahdin ja katsoin Christiania silmiin, joka myös hieman naurahti.

"Joten.. tän päiväset suunnitelmat vielä voimassa?" Christian kysyi näyttäen innostuneelta.

Hirveä myöntää, mutta totta puhuen olin taas unohtanut koko kahvittelun Chrissyn kanssa. Olin niin Jackin lumoissa, että kaikki muut asiat olivat unohtuneet mielestäni.

"Juu totta kai, miks ei olis", vastasin pienen hiljaisuuden jälkeen.

"Noni hyvä", Christanin silmät loistivat käytävän himmeillä käytävillä.

"Mmm", hymyilin.

Minulta pääsi pieni kirkaisu, kun Christian yllättäen otti minut halaukseen. Hän puristi minua tiukemmin kuin yleensä ja minulle tuli hieman epämukava olo.

"En malta oottaa", Christian mumisi korvani lähellä ja valehtelisin, jos väittäisin, että minulle ei noussut kylmiä väreitä. En halunnut kuitenkaan ajatella mitä se tarkoitti, joten peräännyin vain hienovaraisesti halauksesta.

"Joten näemme koulun jälkeen viimeistään?" Christian kysyi hymyillen suuresti.

Nyökkäsin vain pienoisesti vastaukseksi ja katsoin, kun Christian lähti kävelemään poispäin suuri hymy naamallaan.

Käännyin toiseen suuntaan, jotta vihdoin pääsisin näkemään Jackia, mutta omalle tuurilleni tyypillistä, hän ei enää ollut samassa paikkaa. Huokaisin vain pettymyksestä ja lähdin kävelemään englannin luokkaa kohti. Halusin todella kysyä Jackilta, mitä hän ajattelee meistä, mutta en halua myöskään, että hän tuntee, että painostaisin häntä. Ehkä vain on parempi odottaa ihan rauhassa ja olla miettimättä turhia. Omista tunteistani olen kyllä todella—

"Vihdoin löysin sinut", ääni sanoi ja nappasi minua takaapäin vartalostani kiinni. Tunsin heti nuo samat kipinät, jotka tunnen aina, kun kosken häntä. Samat perhoset tulivat mahaani ja mieleni muuttui heti paremmaksi.

En ehtinyt reagoida mitenkään, kun Jack vetäisi minut vessaan ja siellä aina vessakoppiin saakka. Hän työnsi minut seinää vasten ja seuraavaksi tunsin vain Jackin huulet minun huulissani. Vastasin hänen suuteluunsa yhtä voimakkaasti ja annoin vain itseni uppoutua Jackin lumoukseen. Jack tuli aivan minua vasten ja tunsin Jackin hieman liikuttavan omaa alavartaloaan minua vasten ja hengähtävän syvään samalla, kun hän suuteli. Muutaman minuutin jälkeen hän vetäytyi ja laski otsansa minun otsaani vasten.