10.

1.2K 90 0
                                    

Sori:/ Ei tullu pariin päivään lukua, koska olin leirillä ja unohin ilmottaa siitä. Nyt olen takaisin ja uuden luvun kanssa. Menkää lukemaan👇🏻

Makaan Luken olohuoneen lattialla ja katson kelloa. TV:stä tulee elokuva, mutta äänet on laitettu pois. Luke istuu nojatuolissa ja soittaa kitaraansa. Pojan hiljainen laulu ja kitaran ääni, ovat ainoat äänet asunnossa. Katson poikaa ja huomaan tuon hymyilevän jollekkin.

"Miksi sä hymyilet?" kysyn. "Koska mulla on nyt kaikki mitä tarviin" Luke vastaa. Alan ajatella mitä Lukella on. Hänellä saattaa olla jopa kaikki. "Mitä kaikkea sulla on?" kysyn.

Juuri kun Luke on vastaamassa, ovikello soi. Nousemme molemmat. Istun sohvalle ja Luke menee ovelle. Luke avaa oven ja takaa tulee esiin brunette. Tyttö änkee sisään ja tunnistan hänet Ritaksi. Siinä meni mukava oloni.

"Mitä TOI täällä tekee?" Rita kysyy Lukelta. Luke pyöräyttää silmiään ja tuhahtaa. "Sä voit kysyä sitä myös Beliltä. Mutta Bel on täällä, koska se on kipeä" Luke kertoo todenmukaisesti.

"Mutta sitten myös sä sairastut!" Rita valittaa. Rita kääntyy minuun päin ja alkaa huutamaan. "Sä esität! Et sä ole edes kipeä! Luke on varattu ja onnellinen suhteessaan, joten sä voit palata sinne mistä tulitkin!".

Luke säikähtää Ritan yhtäkkistä huutoa. Nousen ylös, vaikka jalkani ovat vähän huterat. Vedään syvään henkeä ja yritän rauhoittua.

"Huora" Rita sähisee ja silloin räjähdän.

"Mä en ole huora! Sä et tiedä mun taustoja! Mä en ole missään vaiheessa, edes yrittänyt viedä Lukea sulta! Jos Luke on onnellinen, mäkin olen! Mun mielestä, te ette kuulu yhteen. sä olet ihottava ja kylmä, kun taas Luke ajattelee muita ja saa muut nauramaan. En kuitenkaan puutu teidän suhteesen, jos Luke on onnellinen" hiljennän ääntäni loppua kohden. Huohotan ja katson Ritaa.

"Huora" Rita sanoo äänettömästi. Kyyneleet tulevat silmiini ja annan niiden tulla. En jaksa tällaista. Rita on jo pitkään painostanut minua, vaikka en olekkaan sitä aina huomannut.

"Hyvä on, voitit. Mä yritin viedä Luken sulta. Mä olen huora, joka menee pojasta poikaan, kuin sukkia vaihtaisi. Nyt kerrot tän koko koululle ja joudun muuttamaan, koska en pääsee poikien housuihin. Senkö sä halusit kuulla? No, nyt sait kuulla sen!".

Kyyneleet valuvat poskillani. Ryntään asunnosta ulos ja portaita alas ulos. Minulla ei ole rahaa, puhelinta, edes avaimia mukana. Nyt minua ei edes kiinnosta. Olen vain väsynyt ja haluan nukkua.

~~~

Havahdun huutoihin. Nukuin jokun puiston suuressa tammessa. En tiedä missä olen, tai miten pääsen asunnolleni. Kuulen taas huutoja, ihan kuin jotakuta etsittäisiin. En keskity ääniin, vaan vajoan maailmaani päässäni. Keskityn ilman hajuihin ja luonnon ääniin. Jätän huudot ulkopuolelle ja yritän rauhoittua.

Minulla on ihastus Lukeen, mutta en halua tuhota tämän suhdetta. Kaikki on alkanut kaatua päälleni. Miksi minun piti syntyä? Kaikki meni jo silloin pieleen. Vihaan elämääni. Kaikki on suoraan sanotusti, ihan perseestä.

Ihmiset, jotka huutelivat. Tulevat koko ajan lähemmäs puuta. Kuulen heidän askeleensa. Yritän olla hiljaa ja istua oksalla.

"Ei olla vielä löydetty. Yritä rauhotella sitä yhtä. Onko se ämmä saatu ulos?" jotenkin tuttu ääni kysyy. Hän puhuu nähtävästi puhelimessa. "No?" Toinen kysyy, kun toinen lopettaa puhelun.

"Rita on saatu ulos ja Ashton yrittää rauhoittaa blondia. Poika repii päänsä kohta irti" toinen kertoo.

Yritä nähdä ketkä alhaalla ovat, mutta otteeni lipeää oksasta. Mätkähdän maahan ja säikäytän kaksi poikaa. Pojat ovat Michael ja Calum. Onko Luke muka hermostunut, koska hän ei tiedä missä olen? Minähän olen vain huora, jolla ei ole väliä.

"Soita Lukelle" Calum käskee ja Michael ottaa puhelimensa. Pyöräytän silmiäni ja nousen. Olen lähdössä paikalta, mutta Calum otta minut olalleen ja olen jumissa. En halua takaisin Luken luokse. Ketä minä huijaan? Haluan Luken luokse. Haluan aina sinne.

"Päästä irti! Mulla on oikeus kävellä omaan suuntaani! Sä et ole mun huoltaja!" huudan Calumille. "Sä et tiedä missä sä olet, vai mitä? Me kyllä tiedetään, että haluat kotiin. Luke on paniikissa, koska ei tiedä missä sä oot" Calum selittää. Tuhahdan ja jään roikkumaan.

"Luke ei uskonut, joten mennään vaa sinne" Michael sanoo. "Miksi ei uskonut?" Calum kysyy. Michael kohauttaa olkiaan.

Mitä minä sanon Lukelle? Huusin tämän tyttöystävälle ja haukuin heidän suhdettaan. En minä voi sinne mennä. Luke vihaa varmaan minua.

"Eli, kaikki on hyvin. Luke ei vihaa sua, se on vaa huolissaan susta" Calum sanoo, ihan kuin olisi lukenut ajatuksiani.




Sunshine ; l.h (Finnish)Where stories live. Discover now