Sunshine ; l.h (Finnish)

22.

Tuntuu oudolta kirjottaa joulu lukua, keskellä kesää! Mutta ausseissa joulu on keskellä kesää. Duh.
Tällä on jo 89 votea!!! Plussana jo 635 näkijää!!! Mä olen niin, sekaisin. Vasta mä alotin tän ja ajattelin 'Kiva jos edes kaksi ihmistä lukee'. Teitä on paljon enemmän kuin kaksi.

Seisomme Luken vanhempien talon edessä. Heillä on pieni omakotitalo. Olen tavannut parikertaa Luken äidin, kun aloimme seurustella. Liz on oikein mukava ja hauska nainen.

Luke menee suoraan sisään ja minä seuraan perässä. Talossa tuoksuu piparit ja joulukinkku. Kaikkialla on punaisia, valkoisia ja vihreitä koristeita. Lukella on mustat farkkunsa ja punainen kauluspaita, jonka pakotin pojan pukemaan. Itselläni on punainen mekko ja hopeinen rannekoru. Kaulassani roikkuu edelleen, Luken antama kaulakoru. En varmaan ota sitä koskaan pois.

"Hei Luke!" Liz sanoo ja tulee halaamaan meitä.

"Näytät upealta! Kuten yleensä, tietenkin. Ihanaa saada sinut jouluksi tänne" Liz sanoo ja halaa minua. "Kuten myös" sanon. Liz naurahtaa ja ohjaa meidät keittiöön.

"Ben ja Jack tulevat kohta. Saatte kylläkin jo istua" Andrew, Luken isä sanoo. Nyökkäämme ja istumme Luken kanssa Andrewia vastapäätä.

"Sähän et ole tavannut mun veljiä vielä" Luke toteaa. Ravistan päätäni. "Ne on vähän sellaisia-".

"Missä on se Luken tyttö?! Mä haluun nähdä, kuka on kaapannut Luken!" Joku huutaa eteisestä. "Jack" Luke tuhahtaa ja pyöräyttää silmiään. Naurahdan Lukelle.

Pian aivan Luken näköinen, vähän vanhempi kylläkin, mies juoksee keittiöön. "Jack Hemmings" Jack sanoo. "Elizabella Hart" esittelen ja kättelen miestä.

Seuraavaksi keittiöön tulee toinen mies, luultavasti Ben. Ben katsoo hetken minua ja sen jälkeen hymyilee.

"Ben Hemmings" Ben kertoo ja kättelemme. Sanon nimeni uudestaan. Yhtäkkiä joku vetää Luken, tuoli mukanaan pois vierestäni. Molemmat Luken veljet alkavat kysellä minulta kysymyksiä ja puhua päällekkäin.

"Jackson ja Benjamin! Antakaa Elizan olla rauhassa" Liz komentaa. Veljekset istuvat kummallekin puolelleni, jättämättä Lukelle tilaa.

"Jack, anna mulle tilaa" Luke sanoo veljelleen. "Miksi?" Jack kysyy, ihan kuin ei tietäisi miksi. "Mä haluan istua mun tyttöystävän vieressä" Luke sanoo. Hänellä menee kohta pinna, olen kokenut sen. Jack räpyttää silmiään ja ravistaa päätään.

Luke tuhahtaa ja tulee taakseni. Poika nostaa minut tuolista ja istuu tuolille. Luke asettaa minut syliinsä ja kietoo kätensä ympärilleni. En valita.

Liz tuo Jackin ja meidän tuolimme väliin vielä yhden tuolin. Siirryn Luken sylistä tuolille.

Olemme syöneet hetken hiljaisuudessa, kunnes Andrew yskäisee.

"Mistä päin sä muutit?" Andrew kysyy minulta. "Lontoosta, mutta alunperin olen kotoisin Irlannista" kerron.

"Miksi sä muutit?" Ben kysyy. Luke katsoo minua ja minä katson häntä. Nielaisen ja keksin hätävastauksen.

"Perheasioiden takia".

"Käyttekö samaa koulua, vai miten tapasitte?" Jack kysäisee. "Mä muutin oikeastaan Luken naapuriin" sanon. Luke naurahtaa hiljaa.

"Mikä naurattaa Luke?" Liz kysyy. "Oikeastaan, kun olin jutellut hetken Luken kanssa. Menin kotiin. Tunti tai pari, Luke ja pojat ilmesty mun oven taakse. He halusivat kahvia ja niin mä tutustuin poikiin" hymyilen.

"Se ei ollut mun idea, tulla jonkun ihmisen oven taakse!" Luke sanoo nopeasti. Pyöräytän silmiäni ja tökkään Lukea kylkeen.

~~~

Saavuimme juuri takaisin Luken luokse. Ben heitti meidät autollaan, koska kello on jo 11. Liz ehdotti, että jäisimme yöksi, mutta päätimme lähteä kotiin.

Vaihdan vaatteeni Luken isoon huppariin ja minun legginseihini, jotka olen joskus jättänyt tänne.

Kun Luke on vessassa, käyn pojan makuuhuoneessa. Otan sängyn alta kaksi pakettia ja vien olohuoneeseen. Samaan aikaan Luke tulee vessasta, kaksi pakettia käsissään.

"Mä sanoin ettei paljoa lahjoja" valitan leikilläni. Olen ärsyyntynyt paljosta lahjoista, mutta Luke on ajatellut vain minua. "Yksi eilen, yksi tänään. Ne kyllä riittää. En mä tarvitse kahta lahjaa lisää" naurahdan. Luke hymyilee ja laittaa lahjani omiensa viereen.

Lösähdämme sohvalle ja katsomme lahjoja. Suutelen Lucasta nopeasti ja otan yhden lahjoistani. Luke nappaa myös oman. Olemme molemmat uteliaita ja kärsimättömiä.

"Yksi" etsimme teippikohdat.

"Kaksi" laitamme sormemme valmiiksi.

"Kolme" repäisemme. Luke sai minulta, uusimman Blink 187 levyn, mustan hupparin, koska olin vienyt vanhan ja lahjakortin musiikkiliikkeeseen. Luke hymyili ja katsoi minua. En ollut tajunnut avata pakettiani. Avaan laatikon varovasti.

Sain Lukelta, lahjakortin Starbucksiin, koska rakastan Iced Frappea. Uuden hajuveden, mitä on todella vaikea löytää. Niall on hankkinut minulle yhden ja se on nykyisin vakio tuoksuni. Luke osti samanlaisen, koska vanhani on vähissä. Kolmas asia laatikossa on uusin Demi Lovaton levy! Fanitan Demiä, mutta en ole kuitenkaan mikään 'super' fani.

"Kiitos" sanon ja halaan Lukea. "Siellä on vielä se toinenkin. Ja mullakin on vielä yksi" Luke sanoo ja ottaa toisen pakettinsa.

Luke avaa ensin. Luke nostaa paketista vihkon ja kaulakorun. "Vihko on sun omille sanoituksella ja kaulakoru, sä annoit mulle ja mä annoin sulle" sanon. Luke alkaa hymyille. Poika laittaa korun kaulaansa. Nyt pojalla on aina oma pieni aurinko mukanansa, missä ikinä meneekin. Ketjussa roikkuu pieni aurinko. Idean sain, kun Luke kutsuu minua aina nimellä Sunshine.

"Nyt avaa omas" Luke käskee ja alkaa kikattamaan. Katson poikaa ja pyöräytän silmiäni.

Otan paketin. Sen muoto paljastaa, että siellä voisi olla kirja. Otan paperin pois ja katson sitä. Se on kirja, mutta ei mikään normaali. Se on valokuva-albumin muotoinen ja kokoinen. Kannessa lukee isolla kultaisella tekstillä koko nimeni, Elizabella Victoria Hart.

"Siellä on kuvia, muistoja ja syitä, miksi juuri minä pidän sinusta" Luke kertoo. Hymyilen pojalle ja lasken kirja pöydälle. Kapuan pojan syliin ja suutelen Lukea. Paras joulu ikinä.