Sunshine ; l.h (Finnish)

20.

Tällä on jo 57 votea ja yli 450 näkijää! Kiitos:D Mä olen niin iloinen, että ihmiset jopa lukee tätä. (BTW, poikien vanhat twiitit on sika hauskojaXD)

Viikot vierivät ja parin päivän päästä on jo joulu. Joka päivä saan muistutuksen, että en saa puhua kellekkään asiasta. Luke kyselee usein, onko minulla kaikki hyvin. Vastaan aina samalla tavalla, olen vain väsynyt.

En ole jutellut Nialille tai muille pojille. Ainoat keille nykyään juttelen, ovat Luke, Ashton, Michael ja Calum.

Koska pian on joulu, meillä ei ole koulua. Saan hetkeksi edes rentoutua.

"Lucas!" Mutisen. "Bellaa!" Luke matkii ääntäni. Naurahdan ja annan pojalle pusun.

"Voidaanko leipoa, hakea ruokaa, eiku pelataan X-Boxia!" Alan ehdottamaan. "Rauhoitu Bel, kyllä me keretään. Mitä jos lähettäis ulos? Rannalle tai jonnekkin" Luke ehdottaa. Nousen pojan sylistä ja ryntään huoneeseeni.

Vaihdan verkkarit shortseihin ja laitan hiukseni korkealle ponnarille. Otan laukkuni ja laitan sinne kaiken tarpeellisen.

"Lucas! Hinaa se läski ahterisi tänne!" Huudan eteisestä. Minulla on jo kengätkin jalassa, kun Luke makaa vielä sohvalla.

"Perhanan sohvaperuna! Nyt! Ylös!" Nauran blondille.

"Siellä se mun Bella on! Mä jo säikähdin, että oot kokonaan kadonnut" Luke nauraa ja nousee sohvalta. Vedän pojan eteiseen. Annan Luken laittaa kengät jalkaansa ja sen jälkeen suutelen poikaa.

"Minustakin on mukava olla takaisin" kuiskaan.

~~~

Kävelemme rannalla käsikädessä, syöden jäätelöä.

"Muistathan, sä voit aina kertoa mulle. Jos jotakin on tapahtunut" Luke muistuttaa. Nyökkään ja hymyilen.

Yhtäkkiä minun naamani on ihan jäätelössä. Katson blondia, joka katsoo minua takaisin. Hän esittää viatonta.

"Lucas" sanon rauhallisesti. "Sä kuolet" naurahdan ja ängen oman jäätelöni Luken naamaan. Poika yrittää suojata kasvojaan, mutta ei oikein onnistu.

Lopulta kummankin naama on täynnä jäätelöä. Katsomme toisiamme ja alamme nauramaan. Yksi vanha pariskunta katsoi meitä ja hymyilivät lämpimästi. Ehkä minä ja Luke, me saatamme selvitä tästä kaikesta.

Olen Lukea paljon lyhyempi. Aina kun halaan poikaa, kasvoni ovat Luken rinnan kohdalla. Menen viattomasti halaamaan poikaa, mutta samalla pyyhin naamani pojan paitaan.

"Hei! Sä peset tän paidan!" Luke nauraa. Ravistan päätäni ja lähden juoksemaan pois rannalta. Luke pyyhkii oman naamansa myös paitaan, ennen kuin lähtee perääni.

Poika saa minut nopeasti kiinni. Kun Luke ottaa minusta kiinni, hän pyöräyttää minua ilmassa. Kikatan kuin pikkutyttö.

"Epäreilua, sulla on pidemmät jalat" nauran. "Sä oot söpö, aina kun kikatat" Luke hymyilee ja antaa nopean pusun nenälleni.

"Toi ei liittynyt mitenkään aiheeseen, Hemmings" sanon. "Minun aiheen vaihdokset on parhaita" Luke vitsailee. Ravistan päätäni ja nauran.

"Miten me päädyttiin tähän? Miten sun kaltainen, viaton ja kiltti, päätyi suhteeseen mun kanssa?" Luke kysyy ja katsoo minua. "Miten sun kaltainen, iloinen ja kultainen, päätyi suhteeseen, rikkinäisen ja surullisen tytön kanssa?" Kysyn takaisin.

"Jotta mä voisin korjata sut" Luke kertoo ja suutelee minua. En pystyisi koskaan menettämään Lukea. Kuulostaa kliseiseltä, mutta se on totta. Kaikki mitä puhun Lukesta, on aina totta.

"Bella, mun pitää mennä yhdeksi yöksi kotiin. Äiti pyysi, niin selviitkö?" Luke kysyy. "Aina, koska mä tiedän että sä palaat" kerron.

~~~

Ovikelloni soi ja ryntään eteiseen. Kutsuin Ashtonin luokseni, koska minun pitää selvittää päätäni.

"Ashton, Ashton, Ashton, Ashton" toistan, kun avaan oven. Poika on oven takana karkkien kanssa.

"Eli, Eli, Eli, Eli, Eli" poika nauraa ja tulee sisään. "Sulla on ongelmia, joten ala selittämään" Ashton käskee ja painaa minut istumaan sohvalle.

"Mä en tiedä mitä mä tunnen Lukea kohtaan" mumisen. "Millä tavalla?" Ashton kysyy ja avaa karkkipussinsa.

"No, mä oon heti mustasukkainen, kun Luke juttelee jollekulle muulle tytölle. Mä en tiedä mitä mä tekisin, jos Luke ei olis mun elämässä. Mä oon riippuvainen Lukesta" kerron. Ashton nyökkää.

"Sä rakastat sitä" Ashton sanoo nopeasti. Meinaan tukehtua karkkiini. "Anteeksi, mitä?!"