Luku 3: En pidä Jasperista!

344 40 2
                                    

"Warren Brown haluaa Harmonyn?!" Henry tokaisi ensimmäisenä, olin suoraan kadonnut huoneeseeni, mutta saatoin kuulla aukinaisesta ikkunasta jokaisen sanan. Dimitri oli näyttänyt niin vihaiselta kun olimme astelleet pihan poikki ovelle kahdestaan; minä ja Jasper. Tämä, unelmien poikaystävä oli ollut hiljainen koko automatkan, enkä minäkään sanonut mitään. Silti tiesin että se, mikä oli minun ja ilkikurisen pojan välillä oli rakkautta ensisilmäyksellä. Huokaisin ja istuuduin ikkunalaudalle. Huomenna olisi koulua. Jälleen. Ja minä menisin sinne.

***

"Syömään!" Henryn naisystävä huusi alhaalta. Danielle oli mukava ja jaksoi aina kuunnella minua. Hän olikin yksi ainoista ystävistäni. Vilkaisin itseäni peilistä ja pudistelin päätäni huokaisten. Näytin järkyttävältä. Päätin siksi meikata kevyesti ennenkuin menin syömään. Alina oli jälleen täällä ja Danielle sekä Henry olivat ainuita jotka eivät sietäneet Alinaa lainkaan, Dimitrin taas oli pakko. Lähdin huoneesta ja olin törmätä Deanin pariin muuhun kaveriin; Adrianiin ja Zoeen.

"Hei Harmy!" Kaksikko virnisti ja kaappasi minut mukaansa kohti alakertaa. Pyörittelin silmiäni. Zoe ja Adrian kuuluivat niin suosittuihin, siksi en heitä tuntenutkaan. Laahustin alakertaan pyöritellen silmiäni. Zoe oli Alinan paras ystävä ja Adrian oli ihastunut selvästi Zoeen, nimittäin seurasi tätä kuin koira omistajaansa. Seisahduin keittiön ovelle ja seivästin Alinan katseellani; tyttö oli tahallaan istunut paikalleni. Vaikka ei paikoissa nimiä lukenutkaan, niin kaikki vieraat tiesivät aina missä istua. Alina kokeili rajojaan kanssani.

"Harmy, tulet syömään seuraani." Danielle totesi ja Henry nousi myös pöydästä. Dimitri vain mulkoili ruokaansa selvästi miettien. Harvoin söimme yhdessä ja tämä oli ensimmäinen kerta kun minä jätin syömättä perheeni kesken.

"Tulen mukaan." Henry hymyili ja kohtasi katseeni josta näkyi pelkästään kiitollisuutta. Vilkaisin nopeasti Alinaa joka tuijotti minua niin vihaisesti että olisin voinut ampua hänet siihen paikkaan. Dimitri nousi tuolilta ja lähti toiseen huoneeseen.

"Huomiohuora.." Alina ärisi ja nousi tuoliltaan käyttäen hyväksi Dimitrin läsnäolon puuttumisen. Alina oli aina ollut tyhmä; hän sanoi sen joka ensimmäisenä tuli mieleen ja odotti kunnes suurin tekijä lähti - jos sitäkään - ja sanoi vasta sitten asiansa.

"Hmm, huora maksaa seksistä.. Eli tässä ainut huora on sinä." Tokaisin ja hyppäsin työtasolle istumaan pitäen katseen ja huomioni täysin tuossa helvetin ärsyttävässä rotassa.

"Kuinka paljon maksoit niille kaikille jätkille joita panit kun Dean oli vihainen sinulle tai ei muuten vain antanut?" Tuhahdin ja huomasin Alinan kalpenevan. Dean vilkaisi minua, samoin Zoe ja Adrian. Danielle ja Henry olivat nähneet videon joten esittivät etteivät olleet kuulleet sanojani.

"Lopeta Harmony.." Dean mutisi katse edelleen minussa. Loihdin kasvoilleni vinon hymyn ja tarkkailin Alinaa.

"Jasper mainitsi muuten siitä että yritit vietellä häntä." Okei, tiesin menneeni pitkälle siinä vaiheessa kun Dimitri asteli huoneeseen ja seisahtui eteeni naputellen pöydän pintaa sormellaan. Kohotin toista kulmakarvaani ja painoin pääni vasten kaappia. Alina ei näyttänyt välittävän kireydestä joka leijaili ilmapiirissä tai minun ja Dimitrin tuijotuskilpailua.

"Hän huomasi minut?" Alina hihkaisi ja tajusi vasta sitten mitä oli sanonut. En voinut mitään virneelle joka kohosi kasvoilleni.

"Kyllä ämmä ämmän tunnistaa, Alina." Hymähdin ja vaikka sanoinkin itseäni ämmäksi, niin Alinan huomio oli kiinnittynyt siihen että haukuin häntä ämmäksi.

"En ole äm-" Alina kiljui kuin tyttö, mutta huomioni oli kiinnittynyt jälleen Dimitrin ilmeettömiin silmiin.

"Pää kiinni nyt helvetti!" Henry ärähti ja sai vihdoin kiusallisen hiljaisuuden palaamaan mikä oli jo toivottua tähän helvetinmoiseen sanaharkkaan. Dimitri otti minua ranteesta ja johdatti minut ulos keittiöstä, eikä millään maailman kilteimmällä tavalla. Kun pääsimme varmasti äänieristettyyn huoneeseen niin Dimitri käännähti tuijotti silmät leimuten minua ja odotti jotain, mutta kun hiljenin niin Dimitri huokaisi.

"Pidätkö Jasperista?" Miehen ääni oli rauhaton, hermostunut. Kokosin itseni nopeasti ja kohtasin isähahmoni katseen.

"En." Tokaisin ja esitin tunteetonta vaikka pienet, mustat varjot sisälläni yritti etsiä murtumisen merkkejä ja kaivautua ulos minusta kyynelten merkeissä. En halunnut valehdella, mutta puhuimme vihollisesta.

''Juttelen vielä Henryn kanssa..'' Dimitri totesi jo rauhoittuneena ja teki kädellään poistumista muistuttavan liikkeen. Kipitin työhuoneesta pois ja palasin keittiöön. Vilkaisin ihmisiä jotka hiljenivät minun astuessani huoneeseen.

''Henry, Dimitri haluaa jutella kanssasi.'' Tokaisin tympääntyneenä ja menin Daniellen viereen. Danielle huomasi heti vittuuntumisen, jonka johtuminen saattoo hyvin johtua Alinan näkemisestä ja ennenkuin Alina ehti avata suunsa niin ystäväni - ainut sellainen - otti minut käsikynkkään - kuinka vihasinkaan tuota sanaa - ja lähti keittiöstä kohti valkoisiksi maalattuja rappusia. Pakotin hymyn kasvoilleni ja naurahdin kun Danielle veti minut yläkertaan.

***

Herätyskello herätti minut kamalimmalla tavalla, mutta ainoalla tavalla millä sai minut ylös sängystä. Pian tajusin sen että tänään oli koulua joka tarkoitti helvetinmoista tuskaa ja olin jäädäkin sänkyyn makaamaan, kunnes tajusin että näkisin tänään Jasperin. Se sai minut ylös sängystä ja lähes juoksemaan kaapille. Kaivoin kaapin uumenista metsänvihreän croptopin, nahkatakin ja mustat, revityt farkut. Puin päälleni ja vilkaisin itseäni peilistä virnistäen. Päädyin laittamaan ruskeat hiukseni nutturalle niin että pari hiussuortuvaa pääsi kehystämään kasvojani. Astelin huoneestani ulos ja vilkaisin käytävää. Hiljaista. Eipä ollut uutta. Naurahdin ja hiivin rappuset alas keittiöön. Otin omenan korista ja laitoin kahvinkeittimen päälle. Päätin vielä meikata, joten ennenkuin kahvi olisi valmista niin päätin juosta yläkerran kylpyhuoneeseen. Kaivoin meikkini esiin ja laitoin yllättävän tumman meikin; ripsiväriä, eyelineria, nude huulipunaa ja vähän luomiväriä. Tuijotin itseäni silmiin; metsänvihreät silmät sopivat meikkiin hyvin. Olin tyytyväinen lopputulokseen. Poistuin kylpyhuoneesta ja palasin keittiöön jossa seisoskeli yllätyksekseni puolialaston Henry kahvikuppi kädessä.

"Missä helvetin välissä sä oot tänne ehtiny?" Tuhahdin ja kaivoin kaapista itselleni mukin johon kaadoin kahvia. Lisäsin sokeria kaksi lusikallista ja maitoa.

"Siinä vaiheessa kun sä meikkasit.." Henry mutisi unisena ja vilkaisi minua palauttaen kasvoilleen tutun virneen.

"Jumalauta Harmy. Jos sä et olis mun sisko nii panisin sua!" Henry naurahti enkä voinut olla edes vähän naurahtamatta, vaikka sanat järkyttivät minua.

"Siisti suusi.." Danielle tokaisi ja laski käden olkapäälleni.

"Sori muru.." Henry lässytti ja puhui kuin vauvalle tai koiralle. Vihasin lässyttelyä joten reaktioni oli sylkeä kahvi lavuaariin. Aika koomista.

"Älä Henry enää ikinä sano 'muru', 'kultsipuppeli' tai 'hanipöö' seurassani tai tapan sut.." Ärisin ja heitin loputkin kahvista viemäriin.

"Kuuntele nyt pikkusiskoas, ei lässyttämistä!" Dani virnisti ja pörrötti Henryn hiuksia. Yhtäkkiä Henry kaappasi Danin syliinsä ja suuteli tätä. Kohtaus näytti melko yksityiseltä joten näin parhaaksi vain poistua paikalta. Hain reppuni joka oli musta kånken. Olin pakannut sen jo ja olinkin jo valmis kouluun - hullujenhuoneelle. Vedin tutut, valkoiset converset jalkaani ja otin mustan kypärän hyllystä. Astelin ulos ja suoraan kohti mustaa kevaria. Avasin hiukseni nutturalta ja laitoin pompulan käteeni. Vedin kypärän päähäni ja sivelin pyörää lähes samalla tavalla kuin olisin voinut koskea Jasperia. Pyöritin silmiäni ajatuksilleni ja istuin satulaan. Käynnistin pyörän ja kaahasin pihalta. Tuttu tunne valtasi minut kun pääsin tutulle tielle.

Jos olisinkaan tiennyt miten tämä päivä päättyisi..

*^*

Nonii! Unohdettua kun ei tuu vähään aikaan niin päätin julkasta tätä tarinaa.. Ei oo ollu oikee inspistä, mut täytyyhä hiihtolomalla/talvilomalla jotain julkaista! ;)

Love is WarWhere stories live. Discover now