korjaa mut // harry styles

4. Pitääkö mun stripata?

Mun aivot ei jotenki toiminu tätä kirjottaessa, joten kirjotusvirheitä saattaa olla jonkin verran :D

Yrittäkää nauttia luvusta siitä huolimatta!

sanoja: 1266

*

A M A L I A

"No niin lapset, eiköhän aloitella", Axel naurahti, kun Harry oli suudellut kättäni.

Nyökkäsin Axelille posket punaisina ja istuuduin takaisin omalle paikalleni. Sykkeeni kerkesi kohota pariinsataan äskeisen ansiosta, joten yritin rauhoitella itseäni. Harry löysi paikkansa minua vastapäätä, Axelin vierestä.

Palaverissa keskusteltiin ensimmäisenä Harryn esityksestä. He päättivät tehdä siitä mahdollisimman pelkistetyn: vain kitara säestäisi takana ja valokeila osoittaisi Harryä. He keskustelivat siitä, mistä kannattaisi puhua, jos hän voittaisi palkinnon, tai keitä kannattaisi kiittää. Harry otti välillä myös minunkin mielipiteen huomioon, vaikka olin tavallaan täysin ulkopuolinen.

"Keitä sä kiittelisit, jos sä voittaisit pystin paikalla?" Harry kysyi minulta yllättäen.

Kurtistin kulmiani, kun mietin nopeasti päässäni vastauksen. Kaikkien katseet olivat kiinnittyneen minuun.

"Mä en varmaankaan kiittelisi ketään, paitsi tietenkin perhettä. Mä saattaisin puhua jostakin ajankohtaisesta ongelmasta ja yrittäisin jotenkin vaikuttaa siihen", kerroin. "Yleensä ne, jotka on ottanut kantaa sadessaan palkinnon, ovat saaneet jälkikäteen mediassa paljon positiivista palautetta."

"Pitää tietenkin miettiä tarkkaan, mistä puhuu", lisäsin hätäisenä, kun en kyennyt tulkitsemaan muiden seuralaisten ilmeitä. Toivottavasti he eivät pidä minua nyt idioottina...

Harry kehui: "Joo, kannan otto on hyvä idea."

Hymyilin pienesti, kun Harry hyväksyi ehdotukseni. Myös muut hyväksyivät ehdotukseni ja alkoivat keskustelemaan aiheesta. He pohtivat, liittyisikö kannan otto ilmastonmuutokseen, seksuaaliseen häirintään, pakolaisiin tai kenties Donald Trumpin hölmöilyihin.

"Mitä mieltä sä olet?" Harry kysyi jälleen kerran mielipidettäni.

"Miehenä sun kannattaa sanoa painava sana seksuaalisesta häirinnästä ja käskeä kaikkia puuttumaan siihen, jos sellaista näkyy. Eikä vain naisten, vaan kaikkien", totesin.

"Hyvä pointti", Axel hymyili minulle ja alkoi kirjoittamaan muistiinpanoja vihkoonsa.

Kun puhe oli saatu selville, pääsimme keskustelemaan 'minun osuudestani', eli itse gaalapuvusta. Suurin osa henkilöistä poistui palaverihuoneesta osuutensa hoitaneena,
ja vain pari henkivartijaa jäi.

"Ensimmäisenä tehdään selväksi se, ettei siitä ole todellakaan tulossa mitään tavallista pukua", Harry aloitti. "Mä haluan siitä kankaasta melko värikkään, enkä halua alle valkoista kauluspaitaa, kravaattia tai mitään tylsää. "

Nyökkäilin kuuliaana ja ehdotin: "Kelpaako musta kauluspaita?"

Harry vastasi myöntävästi. Pyysin häneltä paperia ja lyijykynän, jotta pääsisin luonnostelemaan pukua. Mies pyysi Mattin, Harryn henkivartijan, hakemaan huoneen päädyssä olevasta valkoisesta kaapista tarvikkeet.

"Haluaisitko sä ehkä mirrin? Mulla olisi toinen aika hyvä idea takataskussa", tiedustelin.

Harry kohautti olkiaan ja vastasi: "Mä ajattelin pukea mirrin, mutta otan kyllä avoiminmielin muitakin ehdotuksia vastaan."