Saippuata tähtitaivaan alla [YoonSeok/Sope | FIN]

3. "En mä oo hukassa"

"Missä Yoongi on?!" Taehyung parahti sen jälkeen kun oli valittanut vartin nälkäänsä.

"Ei se oo palannu sen jälkee ku se meni lenkille", Jungkook huokaisi.

"Paljo kello on?" Taehyung sanoi kireän vaativasti.

"...viis yli kolme", Jimin mutisi tarkistaessaan aikaa rannekellostaan.

Taehyung katsoi Jiminiä.
"No, menkää joku ettii sitä!"

Jimin nousi katsoen maaha.

"Mä meen", sanoin ja Jimin istui kiitollinen hymy kasvoillaan.

---

Seisoin metsässä huutaen Yoongin nimeä. En halunnut mennä katse-etäisyyttä kauemmaksi leiristä ja Yoongi oli ties missä. Kurkkuani alkoi särkeä huutamisesta ja aloin jo miettiä että hän oli oikeasti kadoksissa.

Kuulin oksien ja lehtien rasahtelua ja Yoongi ilmestyi . Hänen silmänsä olivat punaiset ja kyyneleistä märät.
"Yoongi! ...sä... Onks kaikki hyvi?" kysyin hätäisesti ja otin askeleen huolestuneena eteenpäin. Yoongi otti itse askeleen taaksepäin ja katsoi maahan pyyhkien silmiään.
Hän mutisi jotain, enkä kuulut mitä hän sanoi. "Häh?''

"En mä oo hukassa... Joten lopeta...-", hän sanoi kuin jatkaakseen, mutta jokin tuntui tukahduttavan hänen itkuisen puhumisensa.

Tunsin oloni turhaksi ja tyhmäksi. En voinut muuta kuin vain seisoa. En tiennyt pitikö minun jäädä, jättää hänet rauhoittumaan, vaan... En minä tiedä. Halata sitä? Taputtaa selkään ja hyssytellä häntä kuin pikku vauvaa?

---

"Mikä Yoongin juttu on", kysyin Jiminiltä kun olimme tulleet Yoongin kanssa metsästä. Olin vieläkin vähän turhautunut että Yoongi huusi minulle koko ajan.

"Miten niin?" Jimin kysyi säikähtäen äänensävyäni.

"En mä tiiä...", sanoin nopeasti katuen että edes kysyin.

"No siis... Se tykkää olla yksin, mut se ei voi oikee olla yksin...", Jimin selitti ja olin jo kysymässä mitä hän meinasi.

"Okei, me mennään putouksille!" Taehyung keskeytti heittäen jostain syystä kattilan maahan joka kolahti sopivan uhkaaavasti kiveen.

"Mut... Sinne on niinku kahen päivän matka!" Jimin sopersi.

"Niin?" Taehyung kivahti.

"Yoongi ei halua tulla", Jimin sanoi.

"Tulee se", Taehyung sanoi.

"Ei tule!" Jimin pikemminkin huusi.

"Tuleepa", Tae intti vastaan.

"Ei!" Yoongi huusi kaikkien yllätykseksi. Sitä ennen hän oli vain ollut omissa maailmoissaan ja istuskellut järven kivellä piirrllen hiekkaan kepillä kuvioita.

"Okei, no se voi mennä sitte kotiin", Taehyung sanoi nopeasti.

"Kotiin on yli kolmen tunnin kävelymatka. Ja vielä jos se eksyy", Jimin sanoi.

"No en tiiä... Jääköön tänne"

"Tae.. Ei se voi", Jungkook kuiskasi ja Tae huokaisi tympäätyneenä.

"Mä jään!" sanoin nopeasti.

Alle kahden tunnin sisällä oli Jimin, Jungkook ja Taehyung häipynyt ja istuimme Yoongin kanssa nuotion vieressä. Aurinko alkoi pikku hiljaa laskea. Hytisin harmaa viltti päälläni ja Yoongi lämmitteli käsiään tulen lämmöllä.

"Hoseok...", Yoongi sanoi ja nousin toiselta puolelta nuotioita pojan viereen. "Kiitos", hän sanoi ja hymyilin itsekseni. Katsoin kun poika hytisi ja kiedoin vilttini hänen ympärilleen.

435 sanaa

---

Mä oon ollu kipeänä ja huomenna pitäs mennä kouluu ja mul on kasa läksyjä joita en oo vieläkää tehny. Mä vaa katon täällä YouTubea...

Shim 🐏