Nauroimme Yoongin kanssa ihan liikaa, vaikken itse kannattanut alaikäisenä juomista oli Yoongi mahtava kännissä sen jälkeen kun hän oli rentoutunut vähän. Hän jaksoi puhua ja keskustelu ei enää tuntunut kivelle puhumiselta.
Olimme jotenkin päätyneet juoksemaan ympäriinsä ja Yoongi hoilotti jotain laulua mitä olin kuullut muiden laulavan silloin kun he olivat olleet kännissä.
"Oispa Taehyung täällä", Yoongi sanoi ja pysähdyin niin että poika törmäsi minuun takaani. Känninen poika ei edes ehtinyt hidastaa ja hän enemmänkin antoi minulle halin takaapäin. Vaikkakin halit eivät yleensä satu ja sisällä viinapulloa joka heilui sinne tänne pojan otteessa.
"Miks nii?" kysyin vakavalla äänellä, Yoongin vieläkin nojaten selkääni.
"Koska se on maailman hauskin jätkä kännissä. Tosin mä oon ainoa joka nauraa sen jutuille selvinpäin. Kaikki muut vaa häpeää ittensä kaivoon ku mä nauraa räkätän", Yoongi nauroi ja hymähdin tympääntyneen vastauksen.
"Aa... Paitsi nykyää se on kusipää. Ehkä pojat saa retkellää taottua sen päähän järkeä. Mä yritin ja ei siitä hirveesti tullu mitään. Tiiäkkö ku mun normaalissa keskustelussa mä eniten käytän vaa viittä sanaa", Yoongi höpötti nojaten päätään niskaani. Hän vieläkin oli siinä puoli hallissa mihin hän oli päätynyt kun tämä törmäsi minuun. "Niin no. Kai se oli vähän munki syy ku en sanonu mitää ja annoin sen vaa jatkua."
"Mikset sä puhu yleensä ku vaa viis sanaa?" kysyin toivoen hartaasti etten saisi huutoa, vielä kun poika oli niin lähellä korvaani.
"Aah.. Niin... Emmä tiiä. Lapsuuden traumoja ja mielenterveysongelmia, semmosia kivoja asioita", hän sanoi pirteästi kailottaen.
Seisoimme siinä hetken. Yoongi mutisi itsekseen jotain ja kietoi kätensä ympärilleni.
"Mmm... Mä haluan nukkua. Miks sä oot niin kivan lämmin", sain osan selvää mitä hän mutisi.
"Ooks sä ja Jimin hirveän läheisiä?" kysyin kai ajatellakseni muuta ja pitämään pojan hereillä.
"Aa.. Joo... Se on mun paras kaveri... Mä pienenä perjaatteessa asuin niillä", Yoongi mutisi ja yritin pudistaa oudon mustasukkaisuuden mielestäni.
"Yoongi, pitäskö sun mennä nukkumaan?" kysyin kun hän kietoutui vielä tiukemmin ympärilleni kuin olisin hänen tyynynsä.
"Joo mennään vaa", Yoongi sanoi muttei tehnyt mitään yritystä irtautua minusta.
"Eiku mä ajattelin et-"
"Hyss..."
"Yoongi, sä oot kännissä."
"Niin ja sä oot ihana, ei meän tarvi itsestäänselvyyksiä sepittää", Yoongi sopersi ja punastuin vähän.
Irrottauduin Yoongin otteesta ja kylmäilma virtasi lävitseni saaden minut värisemään hiukan. Taluutin Yoongin makuupussilleen ja sain kuunnella kuinka hän halusi minut unikaverikseen.
Olin menossa itsekkin nukkumaan, mutta Yoongi ei lopettanut kymmenen minuutinkaan jälkeen joten luovutin ja siirsin makuupussini Yoongin viereen ja hain viltin. Yoongi kapusi makuupussistani ja kietoutui ympärilleni ennenkuin ehdin mennä edes kunnolla makaamaan.
410 sanaa
---
Fucking bubbles!
Mun mielestä Sope on maailman söpöin shippinimi.
Shim 🐏
YOU ARE READING
Saippuata tähtitaivaan alla [YoonSeok/Sope | FIN]
FanfictionValmis tarina. Yoongi ja Hoseok ovat retkellä oppimassa tuntemaan toisiaan ja muodostamaan erottamatonta sidettä. Viisi nuorta päättivät lähteä retkeilemään metsään ja Hoseok, porukan uusin jäsen, ottaa kiinnostusta oudosta ja hiljaisesta Yoongista...