Saippuata tähtitaivaan alla [YoonSeok/Sope | FIN]

16. "Lähetään täältä"

Metsä oli suurimmaksi osaksi hiljainen. Tuuli tuiversi vähän ja linnut pitivät ääntä, mutta se ei ollut mitään verrattuna Jiminiin, Taehyungiin ja Jungkookiin. Pojat olivat jo päivän pari huutaneet, riidelleet ja itkeneet sillä he olivat onnistuneet eksymään mutta nyt voiton laulu soi sillä he löysivät autotien ja tiesivät heidän leirintäalueen olevan jossain lähellä.

Pian Jungkook huomasikin peilityynen järven ja kaveriporukka huutaen ja onnesta itkien juoksivat metsäpolkua aukiolle missä nuotio ja loput tavaroista olivat.

"YOOONGIIII!" Jimin itkeä parkui keskellä leiriä.

Yoongi ja Hoseok olivat vieläkin istumassa järvenrannalla. Yoongi irtautui Hoseokin huulista kun hän kuuli Jiminin toivottoman huudon.

Jimin huomasi pojat järven laidalla ja hän kädet ilmassa juoksi heitä kohti ja halasi itkuisena Yoongia joka oli iloinen nähdessään lähimmän ystävänsä mutta huvittunut hänen ylireagoinnistaan.

"Yoongi sä et tiedäkkää kuin kauheen huolissaan ja ikävä mulla on ollu sua, mä luulin et jotain ois sattunu ja mä en näkis sua enää ja sit..." Jimin nopeasti soperteli puhuen nopeasti ja piti tauon vasta sitten kun hänen piti niiskuttaa.
"-sit me oltii eksytty ja äääh!"

Jungkook ja Taehyung olivat juosseet parhaansa mukaan Jiminin perässä ja ilmestyivät vasta myöhemmin peilipintajärven rannalle jossa Jimin oli parkumassa.

"Jimin rauhoitu", Jungkook sanoi ja Jimin rutisti Yoongia kovemmin.

"Mä vihaan tätä metsää!" Jimin huusi.

Yoongi nauroi ja leikkisästi hymyili. "Niin mäki!" hän huusi yhtä kovaa ja niin se kai oli päätetty että Taehyung soittaisi Hoseokin kännykästä jonkun hakemaan heidät autolla.

Jungkook, Jimin ja Yoongi alkoivat pakkaamaan tavaroita ja Hoseok oli menossa auttamaan mutta Taehyung pysäytti hänet ensiksi.

"Mä oon pahoillani... Mä olin ihan kauhea kusipää ja se johtu ku olin typerästi haudannu mun tunteita ja kai sit vähän niinku purin mun huonoa oloa suhun", Taehyung sanoi pyytäen vilpittömästi anteeksi.

"Ei siinä mitään. Tää on ollu paras viikko mitä mulla on ollu", Hoseok hymyili vilkaisten Yoongin suuntaan ja Taehyung oli erittäin hämmentynyt.

Parin tunnin jälkeen oli seurue tien vieressä odottamassa mustaa autoa joka pian jo saapuikin kapealle metsätielle. He heittivät tavarat takakonttiin ja miettivät miten he mahtuisivat autoon. Lopuksi päätettiin että Jungkook istuisi Taehyungin sylissä ja niin kaverukset vihdoin pääsivät kotiin.

338 sanaa

The end