14. New York

253 14 8
                                    

(Aluks ollaan vielä Philadelphiassa)Zach

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

(Aluks ollaan vielä Philadelphiassa)
Zach

Nappaan puhelimen Jonahin kädessä ja katson näyttöä lähempää. Hiukan tärähtäneessä kuvassa näkyy, kuinka minä ja Jack suutelimme päivällä. Kuva ei ole kovin tarkka, mutta siitä voi erottaa Jackin hiukset ja... no ainakin minun housut. Miksi en vain laittanut mustia? Ojennan laitteen takaisin Jonahille  lyyhistyen tuolille. Miksi juuri, kun kaikki meni ihan hyvin.

Valun vielä vähän alemmas tuolillani ja kysyn: "Mitäs nyt?" Jack huokaisee nojaten vasempaan käteensä. "Toi on kyllä aika epätarkka kuva, joten ei kaikki välttämättä usko, et te ootte tossa", Corbyn arvelee. "Niin ja mun tukka on suora ja sun musta", Jack tuhahtaa pyöräyttäen silmiään vitsaillen, kylläkin ilman minkään näköistä hymyä. "Jack. Kyllä vois ainakin yrittää. Älä luovuta heti", Daniel yrittää luoda toivoa Jackiin. Itse nojaudun halaamaan murjottavaa poikaa. "Kyllä tästä selvitään", kuiskaan hänen korvaan. "Mm... me tehään kaikkemme, että te ette ainakaan vielä joudu paljastumaan", Jonah täsmentää. Olemme hetken kaikki omissa ajatuksissamme ja mietimme asioita. Silitän Jackin takaraivon lyhyitä hiuksia kädelläni.

"Kuinka paljon toi kuva on levinnyt?" Jack yhtäkkiä kysyy. Jonah katselee hetken puhelintaan silmät selaillen näyttöä. "No ei vielä kovin paljon", hän vastaa rehellisesti. "Mut mentäiskö nukkumaan nyt ja mietittäis tätä aamulla", ehdotan haukotuksen jälkeen. "Juu kannatan", Daniel kannattaa ajatustani.

Teen kaikki toimet vielä ennen kuin kömmin peiton alle sänkyyni. Vedän peiton käsieni alle ja suljen silmäni. Minusta tuntuu, että tämä juttu oli isompi Jackille kuin minulle. Tottakai minuakin ärsyttää tämä ja en haluaisi paljastaa suhdettamme vielä, mutta olen yllättävän rauhallisella mielellä. Ehkä luotan niin paljon, että saamme tämän hoidetuksi. Mietin, onkohan järkevää puuttua fanien arvailuun tämän kuvan aitoudesta. Vai kannattaako vain odottaa, jos se menee joskus ohi.

°°°°°°°°

Kaadan muroja kulhooni ja alan kauhomaan niitä suuhuni. Muut nukkuvat vielä. Itse en nukkunut hyvin heräilin usein ja olin muutenkin levoton. Tänään olemme New Yourkissa. Olen innoissani, koska täällä on aina niin hienoa. Meillä olisi tänään monta haastattelua ja yksi tv-juttukin aamupäivällä. Kello on siis nyt jotain seitsemän, ja olen ihan väsynyt.

Pyörittelen muutamaa murorinkulaa maidon joukossa, kun uninen Daniel liittyy seuraani. "Onhan sulla kaikki hyvin, kun eilen keskityttiin aika paljon vaan Jackiin. "Joo kai mulla on ihan hyvin. Harmittaa vaan...", totean pyydystäen yhden muron lusikkaani. "Hyvä sitten, mut kyl mä uskon et tää päättyy hyvin", Daniel lohduttaa. Mutisen jotain vastaukseksi ja kuljetan lusikan suuhuni.

Joskus tunnin päästä loputkin heräävät. Jack näyttää yllättävän virkeältä. Ehkä hän sai vähän paremmin nukuttua kuin minä. Hän tulee taakseni ja antaa pienen hellän pusun kaulalleni. Hymähdän, kun hän kietoo kätensä ympärilleni. "Nukuitko hyvin?" Hän kysyy korvani läheltä. "En kauheen, mut sä vissiin nukuit vai", sanon nojaten hiukan päätäni hänen päähänsä. "No joo kyl mä kai", Jack vastaa hiukan kiertäen.

Valmistaudumme lähtöön päivän hommiin. Pakkaan reppuun yhden paidan, jos satun tarvitsemaan sitä. Kun saan kaiken pakattua jään odottelemaan muita. Avaan kännykkäni, jonka olin jo melkein jotenkin unohtanut. Huomaan saaneeni paljon ilmoituksia joka puolelta, joista noin yhdeksänkymmentä prosentia liittyy siihen yhteen kuvaan. Moni kyselee, onko se aito. Jotkut uskovat sen olevan aito ja jotkut taas eivät. Selailen eri käyttäjien, jotka ovat julkaisseet kuvan, kommentteja tyynesti läpi. "Tämän on pakko olla aito! Zachillä oli juuri tuon väriset housut päällä keikalla!! ja noi on Jackin hiukset!😱😱❤", joku kommentoi kuvaa. Se on kyllä totta. Miksi juuri eilen minulla oli värilliset housut. Jos ne olisivat olleet mustat, kuva ei olisi ollut niin selvä. "Zach. Lähetään", Jonah ilmoittaa. Nyökkään ja seuraan muita ulos.

Meidät otetaan vastaan paikassa, jossa tv-kuvaukset ovat. Tulimme aika täsmällisesti, joten meillä ei ole paljoa odottelu aikaa. Valmistaudumme nopeasti samalla, kun joku selittää meille jotain, mitä pitäisi tehdä. Meille asennetaan mikit päähämme. Se on suoralähetys, mutta ei minusta paljoa sen ihmeellisemi kuin mikä tahansa haastattelu tai keikka. "Hei tulkaa vielä tänne", Corbyn viittoo meitä reunaan. "Jos siitä kuvasta tulee jotain juttua, niin voi siis hyvin olla, et se on kerjenny tännekkin asti, niin väitetäännö me sitä feikiksi, tai että siin on jotkut muut. Vai?" Hän kysyy. "Väitetään!" Ilmoitamme Jackin kanssa yhteen ääneen. "Okei. Selvä sitten", Corbyn naurahtaa.

Joku mies tulee luoksemme ja ohjaa meidät lavalle. Lavalla tervehdimme ja menemme istumaan sohvalle, joka meille on tarkoitettu. Katsomossa on selvästi muutamia faneja kiljunnasta päätellen. Heilutan kättäni heille ja naurhdan. "No niin! Tervetuloa Why don't we!", naishaastattelia aloittaa. Corbyn ja Daniel kiittävät. Mieshaastattelia puolestaan yrittää muistaa kaikkien nimet ja onnistuukin siinä. He kysyvät meiltä kysymyksiä joihin suunnilleen jokainen tietää jo ennestään vastauksen. Kunnes tulee se osuus, jota pelkään. "Me pyysimme eilen illalla faneiltanne kysymyksiä ja otimme suosituimpia tähän loppuun. Nielaisen ja vilkaisen Jackiin. Hän katsoo takaisin hiukan hermostuneena.

"Yksi ehdottomasti suosituimmista kysymyksistä oli: Onko Jachary vihdoin virallinen? Ja minullahan ei ole mitään hajua, mitä tällä tarkoitetaan, mutta te varmaan tiedätte", haastattelia naurahtaa. Yritämme kaikki vähän naurahtaa itsekkin. Sitten Corbyn alkaa selittämään Jacharyn merkitystä. "Ei, mutta kyllä mä rakastan Jackiä ja näitä muitakin tässä", kerron lopuksi. Jack myös nyökkäilee. "Okei. No seuraavaksi kysytyin kysymys oli vähän sekava. Yksi kommentti tai kysymys meni kyitenkin näin: "Tiedän, että he ovat nähneet sen kuvan, joten voitteko kysyä siitä kuvasta. Onko se aito?" Ja kuten sanoin minä en tiedä tästä kuvasta", toinen haastattelia päättää kysyä. Sydämeni alkaa lyödä kovempaa, mutta yritän pysyä mahdollisimman rauhallisena. "Olemme nähneet yhtä kuvaa paljon ja se on levinnyt tosi paljon. Meille on tullut paljon kysymyksiä siitä, ja se siis luultavasti liittyy taas minuun ja Zachiin. Joka tapauksessa siinä emme ole me", Jack onnekseni vastaa. Itse en olisi varmaankaan saanut sanaakaan suustani. "Okei ei siitä siis sen enempää. Ja te kuulitte vastauksenne", hsastattelia sanoo osoittaen sanansa kameraan. Juttelemme vielä hetken, jonka jälkeen esitämme yhden kappaleen.

Kun vihdoin pääsemme pois lavalta, ryntään halaamaan Jackiä. "Sä pelastit meidät", kuiskaan. "Niin, mutta siitä ei oo pian hyötyä, jos sä roikut mussa kiinni", hän huomauttaa nauraen. "Mmh, mut mulle tulee ikävä", valitan. "Mä tiedän, mutta kestetään ainakin tää kiertue loppuun. Jooko?" Hän ehdottaa. Mutisen myöntyvästi.

°°°°°°°°

Söimme lounaan, jonka jälkeen lähdimme haastattelu paikalle. Siellä meillä oli muutama haastattelu, jotka onneksi olivat hauskoja ja mukavia. Niiden jälkeen tulimme valmistautumaan illan keikkaan. Meillä olisi huomenna fanien tapaaminen, koska tämä päivä on nii  täynnä. Sitten tapaamisen jälkeen aijomme lentää seuraavaan paikkaan.

Virittelemme ääniämme tehden pieniä harjoituksia. Keikka alkaisi kohta ja olen täysin valmis. Sisälläni on pieni jännitys, jonka tiedän katoavan, kun pääsen lavalle.

Odotamme lavan vieressä oikeaa hetkeä mennä lavalle. Nään, että katsomot ovat ihan täynnä porukkaa. On mahtava tunnelma. Minä niin rakastan tätä tunnetta! Kun vihdoin oikea kohta tulee joksen lavalle paikalleni. Hengitän syvään tietäen, että parhaat ihmiset ovat vieressäni. He tukevat minua ja ovat puolellani. Ilman heitä en olisi tässä.

Tajusin just, että tätä ei oikeesti oo enää paljoo jäljellä😥.

+hyvää mennyttä/tulevaa/meneillään olevaa (🤣) syyslomaa

Talk To Me• Wdw• FinnishWhere stories live. Discover now