Unlikely true |Vkook| fin|

2.

Jungkook pov.

Tunnit menivät yllättävän nopeasti enkä edes tajunnut että oli jo ruokailu.
Juttelimme Jiminin kanssa sitä sun tätä, kunnes pöydässä Jimin vielä kysyi siitä lapsenvahdista.
"Nii siis se lapsenvahti, nii onkse mies vai nainen?" hattarapää kysyi.

"Mies" vastasin lyhyesti.
Kaveri edessäni hymähti.

"Eiku siis mietin va et jos se ois ollu nainen ni oisit voinu iskee sen *vink vink"
Tuo sanoi ja päätyi nauramaan.

"Jimin!! En mä ny nii! Tai siis se on kaks vuotta vanhempi plus mies joten.. Ei" tokaisin.

"No mistä sitä ikinä tietää jos sustaki kuoriutus homo" Jimin sanoi.

Jimin siis itse on homo, eikä siinä mitään väärä ole hän on silti paras ystäväni.
Itse en vain koe sellaista vetoa miehiä kohtaan.

-

Naulakoilla Jimin jatkoi keskustelua tästä Taehyung nimisestä lapsenvahdista.
En haluaisi keskustella tästä, sillä minua ärsyttää se että joku random mies tulee meidän kotiin noin vain ja vie minun reviirin.
Ulkona Jimin jatkaa vinkumistaan.

"Jungkook~ jooko! Näytä kuva siitä"
Tuo vinkui.

"Mähän sanoin jo etten tiedä miltä se näyttää" tokaisin.

"No mikäs sen nimi on?" Lyhyt kaveri kysyi viereltäni.

Huokaus* "Taehyung"

"Uuu kuullostaa hotilta!"

"Jimin!! Et sä noin... Tai no.. Voithan sä" sanoin ja aloin nauraa.

"Tottakai mä voin.. Paitsi et se ei varmaa oo homo" tuon ilme muuttui.

"Mistä sitä koskaa voi tietää" sanon rohkaisevasti.

"Siis millonka se tulee teille?" Jimin kysyi.

"Huomenna"
Sanon.

"Oi joi! Sit voit aamulla kertoo onkse HOT!"
Jimin sanoo innoissaan.

"Enhä! Emmä kato miehiä silleen joten en tiiä mikä on hot ja mikä ei"
Vastaan.

Juttelemme vielä jotain, kunnes
Jiminin linja-auto saapuu. Jimin antaa halin ja kiipeää autoon.
Itse lähden kävelemään kohti kotia.

Kävelen hiekkatiellä. Pidän äänestä kun Kävelee lenkkarit jalassa hiekkatiellä, se kuullostaa rauhoittavalta ja mukavalta.
Kuuntelen kuulokkeilla musiikkia niin en kuule hiekan ääntä niin hyvin, mutta voin tuntea sen.
Näen pari lintua lentämässä taivaalla ja päätän ottaa pari kuvaa.
Pidän myös kuvien otto äänestä
*räps räps
Sekin on tietyllä tavalla rauhoittava. Jatkan matkaani kuvien oton jälkeen.
Kävelen muutama kymmentä metriä ja näen jonkun vanhan ja humaltuneen miehen.
Menen tämän luokse.

"Anteeksi, herra, tarviitteko apua?" kysyn kohteliaasti.

"Emmä midä apuja tar-tarvihe~* ~*" mies vastaa äkäisesti.