16.

1.2K 132 62
                                    

Jungkook pov.

Kävelimme rauhallisia Busanin katuja kohti linja-auto pysäkkiä.
Kun Yoongi oli lähteny liikkeestä, emme mekään siellä kauaa viipyneet.
Tae osti paitansa ja lähdimme kotia kohti. Kello oli kai jotain kuuden paikkeilla ja minua väsytti.
En oikeasti vaan jaksanut kävellä, jonka takia kuljimme hitaammin.

"Olikos sul kivaa?" Tae kysyi.
"Oliha mulla" Vastasin hymyillen.
"Hyvä" Vanhempi vastasi.
"Se ruoka muute siel ravintolas oli iha hiton hyvää" Vanhempi sanoi ja hymyili.
"Joo oli.. Ja oo nyt ilone et söin, ku sanoit etten oo syöny vähää aikaa kunnolla" sanoin ja tönäisin vanhempaa hieman.
"Joo joo oon" Tämä sanoi ja naurahti.

Vihdoin olimme pysäkillä ja enää tarvitsisi odottaa bussin tuloa.
"Bussin pitäs tulla iha just" Sanoin.

Odotimme bussin, joka saapui minuutilleen oikeaan aikaan. Hyppäsimme bussin kyytiin, maksoimme ja menimme istumaan.
Ei kauaakaan niin silmäni jo painuivat kiinni.
Heräsin, kun joku töni minua.
Tae yritti herätellä minua, sillä olemme perillä kotona.
Lähdimme tyhjästä bussista kiittäen ja Kävelimme talon pihaan.
"Sua taitaa väsyttää?" Tae kysyi.
"Joo" Vastasin ja hieroin silmiäni.
"No voit mennä nukkumaa hetiki jos haluut tai mitä vaa, en mä sua määrää" Vanhempi sanoi.

Menimme sisälle taloon, riisuimme takkimme ja kenkämme.
Molemmat suuntasimme yläkertaan omiin huoneisiin vaihtamaan mukavemmat vaatteet.
Mietiskelin, mitä haluaisin tehdä. En haluaisi vielä nukkua, sillä ei minua nyt niin paljoa väsytä.
Vaihdoin rauhassa vaatteet ja kävin vessassa.
Tulin vessasta ja mieleeni tuli yksi hyvä elokuva jonka ehkä haluaisin katsoa.
Hiippailin rappuset alas ja näin Taen jo istuvan sohvalla.
Hidastin, mutta jatkoin matkaani vesihanalle. Oti lasin kaapista ja aloin valuttaa hanasta vettä. Otin vettä lasiin Ja käännyin ympäri nähdäkseni Taen.
Tämä istui sohvalla puhelin kourassa. Kellekkähän tuo mahtoi jutella.
Hörpin vettä ja tuijotin lattiaa miettien sanoisinko vanhemmalle mitään vai en.

"Heii tota.. Väsyttääkö sua vielä?" Kysyin ujosti.
Vanhempi irtaantui puhelimestaan ja katsahti minuun.
"Ei, kui?" Tämä sanoi.
"Tuli tos vaa mielee et haluisin kattoo ehkä yhen leffan" Sanoin.
"Minkä?" Tae kysyi.
"The Villainess.. Tiiätkö sen?" Vastasin.
"Tiiänhä mä ja oon kattonukki kerran" Tämä sanoi ja aukaisi television.
"Eti sä se nii mä käyn tekee vaikka poppareita ja laitan sipsii kulhoo" Vanhempi sanoi ja nousi sohvalta.
Menin itse sohvalle etsimään kyseisen elokuvan.

Löysin elokuvan ja Taekin jo tuli poppareiden ja sipsien kanssa sohvalle.
Tae istui viereeni ja saatoin vähän punastua, mutta vanhempi ei onneksi huomannut.
Aloitimme elokuvan katselun.

Alku elokuva meni hitaasti, mutta kun pääsi juoneen kiinni elokuva muuttui kiinnostavaksi.
Olin etsinyt viltin jo jostain, sillä minua kylmi aikaisemmin.
Olin sohvan päässä pienessä kyttyrässä viltin alla.
Vilkuilin välillä vierelläni istuvaa mustahiuksista poikaa ja onnekseni tämä ei huomannut.

Pian elokuva oli jo loppu puolella ja minua tosiaan alkoi väsyttää.
Painoin hetkeksi silmäluomeni kiinni, mutta pian jouduin aukaisemaan ne.
"Hei mä voisin käyä hakemassa pienet kotii ku alkaa olla myöhä"
Kuulin matalan äänen sanovan.
Mumisin vastaukseksi sillä en jaksanut avata suutani.

Tae lähti ja minä jäin yksin katsomaan elokuvaa.
En ole koskaan tykännyt olla yksin kotona, koska minua välillä vähän pelottaa. Tiedän olen nolo mutta minkäs sille mahtaa.
Jatkoin elokuvan katselua. Katsoin sitä, mutta en jaksanut ajatella mitä siinä tapahtui. Silmäni alkoivat painua kiinni. En jaksa pidellä niitä auki, joten annan niiden vain painua kiinni.

Unlikely true |Vkook| fin|Where stories live. Discover now