Coffee and boys °COMPLETE°

kuudes

Tää oli jo toka päivä kun ollaan asuttu Graysonin kaa samassa asunnossa. Kai meillä menee ihan fine. Gray osaa kokkaa, mä en. Ainoo asia joka mua mietityttää on se että miks Harley ei ollut maininnut että mä saisin kämppiksen. Ei se mua haitannut kai koska Grayson osasi olla ihan hauska kun se halus mutta joskus se vaan meni hyvin paljon mun kestämys rajan yli.

"Mä meen nyt sinne yliopistolle kattoon sitä paikkaa jos ne vois ottaa mut!" Huusin Graysonille ja laitoin kenkäni jalkaan. "Hei mä voin viedä sut! Mun pitää muutenki hakee kirjoja mun lokerolta" Grayson huudahti makuuhuoneesta ja tuli eteiseen. "No pidä kiirettä" sanoin ja avasin oven. Lähdin kävelemään portaita pitkin alas, sillä en ollut vielä tottunut ottamaan hissiä. Aika jännä että olin tottunut jo niin helposti mennä rappuset alas että en ees muistanut koko hissiä. Puhelimeni alkoi soimaan ja huomasin Alyssan soittavan minulle facetimessä. "Carooo!! Katos sulla on vielä aikaa meillekkin" Alyssa hihkaisi toiselta puolelta samalla Matildan ja Thomaksen kertyen tuon ympärille. "Joo mä tiiän, sori, mulla on ollu yks asia hoidettavana täällä mun kämpässä" sanoin Alyssalle samalla kävellen Graysonin autolle. "Aijaa... Onko sun kämppäs iso? Entä onko siellä yksinäistä? Eikus hetkonen... Sä oot tottunu asuun yksin... No entä sun työpaikkas, miten siellä menee? Ootko löytänyt ittelles jätkää vielä?" Thomas kysyi tunkien Alyssan viereen. "No onhan se aika iso, ja ei täällä oo todellakaan yksinäistä... Kaikki mun työpaikalla on tosi mukavia, tai siis ne jotka oo jo tavannu. Ja Thom, en oo löytänyt KAHDESSA PÄIVÄSSÄ ittelleni jätkää etenkään tällä naamalla" sanoin naurahtaen pojalle.

"Hei Caro kelle juttelet?" Grayson sanoi takaatani ja katsoi puhelimeni ruutua. Milloin hänkin siihen oli tullut. "CARO! KUKA TOI ON??!" Matilda huusi puhelimeen. "Vittu Mat... Tää on... Noh mä voin selittää teille myöhemmin? Jutellaan sitte illalla" sanoin nopeasti ja suljin puhelun ennenkuin muut ehtivät sanoa mitään. "Keitä noi oli?" Grayson kysyi avaten auton oven minulle. "Noi oli mun kavereita... Suomesta" Sanoin naurahtaen pienesti. "Ajaaa... Suomi on aika ruman kuulonen kieli" Grayson sanoi nauraen minulle. "Hei älä dissaa!" Huusin pojalle muttaa nauroin itsekkin. "No mitäs juttelitte" Grayson kysyi kiinostuneena. "Eipä oikeen mistään... Mun kämpästä ja työpaikasta" vastasin lyhyesti. "Kerroitko sun hyvin, hyvin komeasta kämppiksestä?" Poika sanoi vetäisten kätensä hiuksien läpi. "En... Mulla ei oo sellasta kämppistä... Vaan yks tosi ruma ja ärsyttävä" vastasin hymyillen pilkallisesti. "Hei!" Grayson sanoi. "Mut aijon kertoo siitä ärsyttävästä kämppiksestä illalla niille" sanoin. "Keitä ne muuten oli? Olikse poika sun poikaystävä?" Grayson kysyi. "Mitä se sulle kuuluu?" Kysyin pojalta. "Mä oon sun kämppis, kai mun pitää tietää onko sulla kaukosuhde johonki Suomalaiseen jätkään!" Poika huudahti ja lähti ajamaan, varmaankin opistolle. "Hei, rahotus vähän! Ei mulla oo Thomaksen kaa mitään kaukosuhdetta, se Matilda ja Alyssa on kaikki mun parhaita kavereita!" Sanoin pojalle naurahtaen ja tuon kasvoilla kävi jotenkin helpottuneen ja huvittununeen ilmeen sekoitus? No outo ilme kuitenkin.

"Kiitti kun jaksoit heittää mut tänne!" Sanoin Graysonille vilkuttaen. "Kai mun nyt sun henkilökohtasena kuskinas joudun toimimaan" Grayson naurahti ja minä vilkuttaen hermostuneesti menin sisään rakennukseen. Entä jos en pääsisi tänne? Minne olisin sitten menossa?

"Kiitos todella paljon! Tulen käyttäytymään hyvin!" Sanoin iloisena ja helpottuneena. Olin juuri saanut varmistuksen että pääsisin opiskelemaan tänne. "Tässä huomisen päivän lukujärjestys, tule huomenna tänne uudestaan niin katsotaan noita tunteja, luokkahuoneita ja muutenkin muiden päivien lukujärjestystä uudestaan. Jos vaikka tulisit kello 8.15 eli silloin kun koulu alkaa?" Rehtori ehdotti ja minä nyökkäsin. "Se sopii hyvin, kiitos vielä" sanoin ja lähdin rehtorin huoneesta. Nyt minun pitäisikin  mennä hankkimaan vaatteita itselleni sillä muuttomiehet olivat ilmoittaneet muiden tavaroideni tulevan vasta maanantaina viikon päästä ja nyt oli siis sunnuntai.

Kävelin bussipysäkille joka oli ihan koulun vieressä ja odotin bussia samalla kuunnellessa musiikkia. Istuin siinä, samalla jalkani tanssivat ja minä lauloin ääneti musiikin mukana. Pian olkapäähäni tuli tökkäys. Käännyin katsomaan ärsyyntyneena tökkääjääni. Se oli joku tyttö, värjätty tukka, varmaankin aasialainen. Kaunis, tai enenmmänkin söpö. "Moii! Mitä kuuntelet?" Tyttö kysyi hymyillen. Olin vähän hämilläni mutta hymyilin kuitenkin tytölle. "Kato ite" naurahdin ja annoin toisen kuulokkeen korvan tytölle. Tyttö naurahti ja alkoi kuuntelemaan itsekkin musiikkia. "Ei voi olla totta! Tää on mun lempi biisi!" Tyttö naurahti ja huomasin What About Us; sin soivan. "Eikä! Tää on munki lemppari!!" Hihkaisin. "Oon Min Yena, lyhyyeesti vaan Yena!" Tyttö esittäytyi hymyillen. Hetkonen... Nimi kuullosti tutulta... "Oon Caroline Price, lyhyesti vaan Caro! Muuten, missä oot töissä?" Kysyin naurahtaen aika kiusallisesti. "Oon HarCofTealla töissä, en oo varma ootko kuullu" Yena sanoi hymyillen. "Mäki oon siellä töissä! Oon siis se tyttö joka tuli teille töihin Suomesta!" Sanoin iloisesti. "Ää! Kuinka kivaa!" Yena sanoi ja hymyili. "Sulla on sama työpaikka kun mulla ja sama lempi biisi! Sä et nyt pääse musta helpolla eroon" Yena sanoi ja nauroi. "Ei se haittaa" sanoin nauraen. Aika jännää että näin nopeasti voi tulla ystäviä.

~°~°~
"Mä soitan nyt mun kavereille et älä tuu tänne, soita vaik sun kavereille tai jotain jos sulla on niitä" sanoin Graysonille ja menin makuuhuoneeseemme. Otin puhelimeni esiin ja soitin Thomakselle. Pian pojan naama ilmestyi. "Caro! Selitä se poika nyt! Sä sanoit ettet oo löytäny jätkää nii kuka vittu se oli?!" Thomas huusi ja minä aloin nauraa. "Noni anna mä selitän ihan alusta... Eli, olin yhtenä päivänä tulossa töistä kotiin nii aloin kuulla ääniä mun kotoota. Huomasin sitte että tää jätkä oli muuttamassa myös meille. Mentiin sen jälkeisenä päivänä kattoon pankkiin tää tilanne ja ne sano et tää asunto oli kahdelle hengelle tarkotettu ja meijän vaan pitäisi pärjätä tai muuttaa pois. No sitte tutustuin Graysoniin ja onhan se ihan jees silleen, jos sitä rasittavaa puolta ei lasketa. Ja nyt me ollaan kämppiksii" selitin pojalle. "Okei... Onkse susta söpö?" Thom kysyi. "Hyi ei! Tai... No on se vähän" selitin nauraen pojalle. "Onks sillä tyttöystävää tai poikaystävää?" Thom kysyi ja tajusin etten itsekkään tiennyt. " Eipä oo tullu puheeks" sanoin nauraen pojalle. Yhtäkkiä ovi avautui ja alkoi kuulua ääniä olohuoneesta. "Mä soitan sulle kohta takasin Thom, olohuoneesta kuuluu jotain" kerroin pojalle ja lopetin puhelun. Nousin sängyltäni ja kävelin makuuhuoneen ja olohuoneen eroittavalle ovelle. Sisään oli astellut kaksi poikaa, jotka näyttävävät melkein samalta. Varmaankin kaksoset. Toinen pojista huomasi minut. "Mitä vittua Gray??! Onks sul jo nyt uus?!" Poika huusi ja Grayson katsoi minua. "Häh? Aijoo... Siis tää on Caroline, mun kämppis" Grayson esitteli minut. "Ei vittu et kertonu et sulla on kämppis etkä etenkää sitä että se on ihan helvetin kuuma pakkaus" toinen pojista sanoi heti perään. "Gray oisit infonnu meillekki, oisin ees panostanu miltä näytän" toinen sitten sanoi. Olin jo itsekkin hämillä kumpi oli kumpi kun olohuoneessa pyöri. "Ööh... Moi?" Sanoin kiusallisena ja pojat alkoi nauramaan. "Moi, oon Axel, se kuumempi kaksonen" Toinen pojista sanoi ja vertailin poikia. Tämä Axel herra oli vähän pidempi ja omisti tummemman tukan kun kaksosensa. "Ei vaan mä oon Oscar, MÄ oon se kuumempi kaksonen" toinen poika esittäytyi. "Caroline, kaikki sanoo vaan Caro... Mä oon... No oon vaan minä" sanoin hiljaa. "Mä tästä meenki..." Sanoin ja olin kääntymässä pois päin. "Eiku tuu meijän mukaan, oltiin just menossa syömään jonnekki, varmaan kiinalaista" Axel sanoi, tai sitten Oscar, en ollut vielä varma. Okei, Caro muista, Axelilla on tummansininen paita ja mustat housut ja Oscar on valkopaitanen ja mustat housut ja Oscar on valkopaitanen ja musta farkkunen, sillä sä pärjäät. Puhelimeni alkoi soimaan. "Mun pitää vastata tähän" sanoin ja huomasin Matildan soittavan. "Mat, moi" sanoin tytölle puhelimeen. "Onks sul aikaa? Kuullostat jotenki kiireiseltä?" Matilda sanoi ja minä naurahdin. "Joo no on mul vähän tilanne päällä, jos soitan tänään vielä" sanoin. "Juu kerrot sitte kaiken, moi" Matilda sanoi ja lopetti puhelun. Huokaisin syvään. Minun pitäisi selittää vielä Alyssalle ja Matildalle. "Mitä siansaksaa sä puhut?" Oscar kysyi hämmentyneenä. "Caro puhuu Suomee, idiootit" Grayson ilmoitti. "Kuka toi oli?" Oscar jatkoi. "Yks mun kavereista" vastasin. "Ootko siis tulossa meijän kaa syömään" Axel kysyi. "Ehkä joku toinen kerta... Mun pitäs valmistautuu huomiseen koulupäivään" vastasin ja poikien naamalla näkyi harmi. "Ai pääsitkö sä meijän kouluun?" Grayson kysyi. Nyökkäsin. "Joo" sanoin hymyillen. "No moikka!" Sanoin ja peruutin takaisin makuuhuoneeseen.