Coffee and boys °COMPLETE°

seitsemästoista

15.9.2018 (nykyhetkeä)
Keskiviikko

"Älä pliis vihaa mua... Mä en oikeesti tiiä mikä mulla meni kun olin Yenalle niin kauhea!" Gray sanoi minun katsoessa tyrmistyneenä Graysonia. "Oliko se pakko... Oliko sun pakko työntää Yena veteen, haukkua sitä JA alkaa seurustelemaan sen ex-parasta kaveria??" Kysyin hyvin tyrmistyneenä. Miten joku voi olla noin ilkeä? "Se oli pari vuotta sitten! Mä oon muuttunut... Mä kadun sitä mitä tein... Edelleen" Grayson sanoi. "Gray... Mä mietin et voitko jättää mut hetkeks rauhaan... Mä haluun miettiä" sanoin. Eihän asia koskenut minua, mutta mietinkin nyt, että entä jos Grayson kohtelisi minua samanlailla? Siis jos menisimme yhteen. Grayson nousi hitaasti ylös ja meni parvekkeelle istumaan. Istuin sohvalla vieläkin shokissa. "Mä en oikeasti tajua miten Grayson voisi tehdä noin Yenalle..."

~°~°~

Makasin sängylläni kun joku koputti olkapäätäni. "Mä tein ruokaa? Tortilloita" Grayson sanoi hymyillen heikosti. Näkisin tuollaisen tekohymyn mistä tahansa. "Gray... Sun ei tarvii hymyillä jos susta ei tunnu siltä. Sä tiedät että mäkin oon yrittänyt vähentää sitä, joten mä vaadin että säkin vähennät" sanoin pojalle ja hymy katosi hetkessä pois. Hymyn tilalle saapui yhtä kirkkaat silmät kuin tähdet... Harmi että se oli surun syy. Kaappasin pojan haliini ja tuo purskahti hiljaiseen itkuun. "Mä oon oikeasti niin pahoillani... En oo vaan osannut osoittaa mun anteeksipyyntöä Yenalle niin päätin alkaa vihaamaan Yenaa... Mä... Oon kamala ihminen" Grayson sanoi ja minä vetäydyin halauksesta. Katselin pojan punaisia silmiä. Kirkkaita ja kauniita kyyneliä jotka valuivat pojan poskilla ja pojan sotkuista tukkaa. Nyt sitten menoksi vaan... Painoin nopein liikkein huuleni pojan omille. Pojan huulet olivat pehmeät ja hieman kosteat. Huomasin kuinka Grayson kuitenkin vastasi hellin liikkein suudelmaan. Vetäydyin kuitenkin kauemmaksi pojasta. Mitä sä ajattelet!? Herää Caroline! "A-anteeks... En mä tiedä mikä mulle tuli" sanoin katsoen pikaisesti pois pojan hämmentyneistä kasvoista. "Et sä tehnyt mitään väärää" kuulin pojan sanovan. Grayson otti leuastani hellästi kiinni ja käänsi pääni. Pojalla oli heikko hymy kasvoillaan. "Mä oon vaan iloinen nyt" poika sanoi ja painoi nyt huulensa taas omilleni. Työnsin pojan kuitenkin hellästi taaksepäin. "Mulla on nälkä, syödään niitä tortilloja" sanoin virnistäen ja pyyhin yksinäisen kyyneleen joka valui vielä pojan poskella. "Tunnelman pilaaja" Grayson nauroi ja nosti minut ylös. Hän otti minua kädestä ja veti minut istumaan pöytään. "Oikeesti... Kaikista ihmisistä sain sen parhaan kokin mun kämppikseks? Ah... " Huokaisin katsellen pöytää.

~°~°~

"Sun niinkun oikeesti pitää opettaa mut kokkaamaan... Entä sitten jos sä tai mä muutan pois, niin mä en ala elämään tilausruualla, vaikka se kuinka houkuttelevalta kuullostaiskin" sanoin hymyillen pojalle. "Voisinhan mä" Grayson sanoi vinkaten silmää. "Gray, ei, älä vinkkaa silmää" virnistin pojalle ja nauroin perään. Grayson katsoi kelloa. "Meillä on huomenna koulua, mee jo nukkumaan, niin mä voin laittaa tiskit koneeseen" Grayson sanoi, mutta minä vain pudistin päätäni. "Ei, mee sä nukkumaan, mä laitan ne" vastasin pojalle. "Ootko ihan varma ettet sytytä tiskikonetta tuleen?" Grayson sanoi. "Joo joo, öitä" sanoin ja aloin keräämään lautasia. "Öitä Caro" Grayson sanoi ja painoi huulensa otsalleni. Sitten poika rauhassa käveli makuuhuoneeseen ja jätti sydämeni lyömään neljä kertaa nopeammin mitä sen kuuluisi. Aloin kuitenkin laittamaan tiskejä koneeseen ja lopetettuani menin makuuhuoneen ovelle. Huomasin Graysonin nukkuvan joten päätin olla herättämättä tuota. Kävelin kylpyhuoneeseen, riisuin vaatteeni ja laitoin suihkun päälle.

~°~°~

Kävelin nopein askelin koulun käytäviä pitkin etsien Yenaa käsiini. Olin etsinyt tyttöä tuon lokeron luota ja pukuhuoneista, sillä siellä Yena vietti skipaten puolet päivästään aikaa, mutta ei. Päätin kävellä vain omaan luokkaani, sillä Yenalla olisi sama tunti kanssani, joten hä saattoi olla siellä. Huomasinkin Yenan oman pöytänsä luona, nukkumassa. Naurahdin ja kävelin tytön luo. "Yena" koitin herätellä, mutta turhaan, tyttö ei aikonut herätä. "Huomenta oppilaat!" Opettaja käveli luokkahuoneeseen. Tönäisin Yenaa hereille. "Opettaja tuli, herätys Yena" sihahdin tytölle hiljaa. Ensin Yena katsoi minua hämmentyneenä, mutta tajusi sitten mitä tapahtui. Yena nopeasti nosti päänsä. "Aloitetaan nimen huuto!" Opettaja ilmoitti ja aloitti luettelemaan nimiä ja oppilaat vastasivat olevansa paikalla. "Caroline Pince?" "Paikalla!" Huusin opettajalle takaisin ja selasin samalla puhelintani. Opettaja jatkoi luetteloaan kunnes kaikki nimet oli huudettu. "Ootko sä kunnossa?" Kuiskasin Yenalle ja tuo nyökkäsi. "Joo oon, älä musta huoli... Huoli vaan siitä ettet joudu mihinkään tekemisiin siinä tapauksessa Graysonin suhteen" Yena sanoi ja katsoi minua tosissaan. Liian myöhäistä... "Lupaa mulle" Yena sanoi ja näytti pikkurilliään. "Yena..." "Aijaa... Ei sitten mitään" Yena keskeytti minut ja siirtyi luokkassa olevan tytön viereen. "Voi elämä" mutisin ja aloin tekemään tehtäviä.

~°~°~

Koulun loputtua olin mennyt HarCofTealle sillä minulla, Yenalla, Felixillä ja Harleyllä oli tänään työvuoro. Yena ei ollut tullut töihin ja olin oikeasti surullinen ettei Yena halunnut olla tekemisissä kanssani. Ei hän ollut sitä sanonut, mutta olin minä sen huomannut. "Caro! Vietkö sä noita kahveja?" Felix herätti minut horroksestani. "Aa joo... Anteeks" sanoin ja lähdin kävelemään tarjotin kädessäni. Loin nopean hymyn kasvoilleni ja annoin kahvit tytöille, jotka kiittivät minua. "Nauttikaa" sanoin ja lähdin pois pöydän luota. "Onko kaikki hyvin" kysyi Felix minulta ja pidin yllä tuon tekohymyn. "Joo oon, oon vaan vähän väsynyt koulupäivästä" sanoin naurahtaen vähän. "Haluutko mennä lepäämään takahuoneeseen?" Felix kysyi mutta pudistin, päätäni. "Ei mun tarvii" sanoin ja vein heti uuden tilauksen pariskunnalle.

~°~°~
"Kotona ollaan!" Huusin astuen ovesta sisään. Vastausta ei tullut joten ajattelin pojan olevan jollain tuon ystävistä. Kävelin suoraan suihkuun ja käänsin veden päälle. Annoin lämpimän veden helliä ihoani ja pian aloinkin pesemään hiuksiani. Astelin ulos suihkusta ja puin vaatteet päälle.

"Caroo!" Yhtäkkiä pojan ääni huusi ja aiheutti minulle ainakin sydänkohtauksen. "Gray! Ootko sä humalassa?" Sanoin mutta huomasin pojan keikkuvan puolelta toiselle ja hän haisi aivan alkoholille. "Yh! Mee suihkuun!" Sanoin pojalle pitäen nenästäni kiinni. "En mä osaa!" Poika huusi yhtäkkiä joka säikäytti minut toistamiseen. "God damnit" mutisin ja poika kaatui syliini. "Nukkumaan" poika mumisi. "Äh" huokaisin ja lähdin viemään poikaa tuon sänkyyn. En muuten varmana ollut vaihtamassa pojan vaatteita. Laskin pojan sängylle ja katselin hetken tuon kasvoja. Suutelin pojan otsaa ja itsekkin menin nukkumaan.

~°~°~

Joo tota... Garolison on nyt alkanut (;

Kiitos kun luit!

Words
954

Kisses
Jeddis