Last wish

3 - Don't push me away

Words: 894

Leonardo katselee sänkyyn heittäytynyttä suihkun raikasta kumppaniaan hymyillen. Leonardo vetää vaatteet päälleen odottaen, että ovi kolahtaa Letician ja Desiderian saapuessa. Tai että ovikello soi ilmoittaen Lolitan tulosta. Leonardo kuulee, kun Daniel alkaa tuhista nukahtaessaan, joten hän siirtyy olohuoneeseen odottamaan.

Leonardo

Ei mitään kiirettä. Desideria tuli tänään Suomeen ja lähti Letician kanssa puistoon leikkimään.

17.38

Leonardo ei tiennyt, ettei hänen viestiään lukisi ainakaan Lolita. Myöhemmin hänellä oli syyllinen olo, kun ei tajunnut ettei kaikki ole ok.

Muutaman kymmenen minuutin kuluttua Desideria ja Leticia palaavat kotiin. Leticia selittää innoissaan mitä kaikkea he näkivät ja tekivät. Leonardo nostaa tytön syliinsä istumaan ja selittämään. Sillä aikaa Desideria puikahtaa Danielin ja Leonardon huoneeseen.

Hän istuu sängyn reunalle ja hymyilee surumielisesti, kun näkee veljensä käsivarsissa vinoja osittain toistensa päälle meneviä haavoja. 

"Varför talar du inte med mig?" Desideria kyselee hiljaa. 

"Jag... Jag ängsla sig. Sinun takiasi minä tulin taas Suomeen pikkuveli", Desideria puhuu kyyneleet silmissä vähän kumpaakin kieltä.

"Olet minua vain kymmenen minuuttia vanhempi", Daniel sanoo hiljaa. Hän avaa jäänsiniset silmänsä hitaasti tuijottaen mitään näkemättömästi kattoa.

"Olen tosissani. Olen huolissani. Varsinkin, kun Leonardo kertoi, että sinulla on nyt ollut vaikeampaa nyt lähiaikoina", nainen selittää silitellen veljensä kämmenselkää, joka lepää peitolla. 

"Ja kyllä minä näen, että olet satuttanut itseäsi. Oikeasti haluan auttaa. Don't push me away", Desideria tietää, että Daniel ei voi sietää fraasia 'don't push me away', koska se on niin pyytävä, kun sen sanoo epätoivoisen anelevalla äänellä.

Daniel tuntee sisarensa täysin samaa sävyä olevien jäänsinisten silmien vaativan katseen itsessään. 

"Okei en työnnä sua enää pois. Mut oikeesti mul on kaikki ihan ok, mulla on ihana ja tosi rakas avomies ja mulla on Max, joka auttaa mua ulkomaailmassa, kun oon yksin. Ja sit mulla on mun ihana henkilökohtainen avustaja Joonatan", Daniel selittää.

"Miks en oo koskaan kuullut tästä Joonatanista?" kuuluu heti terävä kysymys. 

"Ei oo tullut puheeksi mutta voin kertoa nyt", Daniel sanoo hymyillen pienesti.

"Joonatan on mukava, huolehtiva ja varmasti aivan täydellinen isä lapsilleen. Hänellä on kärsivällisyyttä antaa tehdä itse ja yrittää ja sitten jos ei onnistu niin antaa vähän neuvoa. Hänestä on tullut todella tärkeä tässä kahdessa vuodessa tai kauan tässä nyt ollaan sokeita oltukaan. Hän osasi kertoa silloin alkuvaiheessa kaiken niin rauhallisesti ja kesti kaiken temppuilun ja kestää vieläkin. Hän rauhoitteli, kun pelkäsin normaaleja ääniä, joiden lähdettä en enää osannut paikallistaa ja jotka kuulostivat pelottavilta ja joista osa vieläkin on hieman kamalia. Hän osasi opettaa kaikki uudet asiat rauhassa ja kärsivällisesti antaen oppia itse tekemällä hänen vain kertoen ohjeita. Mutta luottamusta piti hakea useampi kuukausi ennen kuin uskalsin liikkua hänen kanssaan tai olla hänen kanssaan kahdestaan samassa tilassa. Yleensä Leonardo oli meidän kanssa vakuuttamassa minulle, että kukaan ei halua satuttaa minua. Minä olin silloin hyvin vainoharhainen, okei olen vieläkin. Mutta kun en näe ilmeitä tai eleitä niin pakko olla, että selviää. Nykyään minulle läheisimpiä henkilöitä ovat sinä, Leonardo ja Joonatan teille puhun kaikesta, mikä painaa mieltä", Daniel selittää.

"Hän kuulostaa ihanalta. Hyvä, että sinulla on ihmisiä ympärilläsi, joihin luotat ja jotka voivat auttaa tarpeen tullen."

-

Puhelin soi. Leonardo ajattelee sen olevan Lolita, joka soittaa. Hän vastaa ja pysyy hädin tuskin kasassa. Miten hän selittää tämän Leticialle?

Kelataan vähän ja mennään täysin toiseen paikkaan, jotta saadaan selkoa, että mitä on tapahtunut.

Siitä uutisoidaan paljon, kuuden auton ketjukolari kehä kolmosella. Kahdestatoista ihmisestä kaksi kuoli ja loput loukkaantuivat vakavasti ja he joutuivat sairaalahoitoon. Toinen, joka kuoli oli Lolita. Toinen oli joku muutaman viikon ikäinen lapsi. Kukaan ei ole täysin perillä siitä mitä tapahtui. Ensimmäinen auto liirasi ja heittelehti liukkaalla tiellä ja lopulta pyörähti ympäri. Sitten seuraavat autot vain ajoivat perään, kun liukkaalla lumisella tiellä ei saanut jarrutettua.

-

"Daniel", Leonardo kuiskaa hiipiessä huoneeseen tunti uutisten jälkeen. Hänen oli pakko käydä ulkona viilentämässä päätään ennen kuin koki, että voisi puhua asiasta ääneen. 

"Mitä rakas?" Daniel kysyy kääntäen sokean katseensa äänen suuntaan. Ei Leonardo voi sittenkään vielä puhua vaan purskahtaa itkuun. 

"Hei rakas, mikä on?" Daniel kyselee huolissaan kurottautuen kohti äänen lähdettä yrittäen paikantaa miehen mutta hän siirtyy kauemmas. 

"Tule tänne Leonardo, nyt", Daniel käskee mutta kuulee vain pitkien hiusten kahinan ja hän olettaa miehen pudistelevan päätään. 

"Rakas, haluan auttaa. Tule tänne. Tämä suhde ei ole ikinä tasa-arvoinen kummallekin, jos et anna minun auttaa sinua silloin, kun sinä sitä tarvitset", Daniel yrittää estää ääntään vapisemasta mutta totta se on. Hän ei osaa auttaa ennen kuin toinen näyttää tai kertoo asiansa ja tunteensa, ei hän näe eleitä saati ilmeitä, hän ei voi kertoa onko toinen osapuoli nukkunut riittävästi ellei hän tiedä, monta tuntia toinen on nukkunut. Hän ei osaa tai voi auttaa ellei toinen tule luokse, kun pyytää. Danielia itseä nolottaa aina haparoida ihmisten ääniä kohti ja sitten kuulla, että on mennyt viisi metriä ohi.

Daniel nousee hitaasti ja kuulostelee hetken, kunnes on varma missä kohtaa huonetta ääni on. Hän kävelee Leonardon luokse, kohottaa kätensä ja kun se osuu Leonardon itkusta värähtelevään rintakehään hän kietoo kätensä miehensä ympärille. 

"Mikä on?" Daniel kysyy koskettaen märkää poskea kuivaten sen kämmenselällään hellästi.

"On tapahtunut onnettomuus", Leonardo kertoo itkun karhentamalla äänellä. 

"Kenelle? Mitä on tapahtunut? Ei kai se ole vakavaa?" Itku kuristaa Leonardon kurkkua. 

"Lolita joutui auto-onnettomuuteen. Hän menehtyi kuulemma heti", Leonardo kovettaa itsensä ja kertoo. Danielin käsi kohoaa hänen suunsa eteen. 

"Entä Leticia? Mitä hänelle nyt käy? Onko hänelle jo kerrottu?" Danielilta tulee kysymyksiä nopeammin kuin ehtii vastata. 

"Leticialle ei ole kerrottu vielä ja no lain mukaan hän tulee asumaan minun luokseni tai tässä tapauksessa meidän luokse", Leonardo selittää.

"Meille?" Daniel älähtää yllättyneenä.