Don't wanna be lonely, just wanna be yours {YoonMin}

16: Soita poliisille

|Jiminin nk|

Näin kuinka poliisit veti Yoongia pois erittäin kovilla otteilla. Välillä jopa näytti että Yoongia sattui. Halusin vain mennä hakemaan Yoongin takaisin vaikkakin hän särki sydämeni.

Yoongi katosi näkökentästäni ja sillä hetkellä hajosin. Kyynelkanavat purkaantui ja vaan kaaduin lattialle itku kurkussa. Kaikki tuojotti minua mutta minua ei tällä hetkellä kiinosta yhtään.

"Onks kaikki hyvin? Voit lähteä kotiin jos haluat" opettaja sanoi halatessaa minua. Nyökkäsin ja hain reppuni. Kävelin alimpaan kerrokseen hakemaan takkiani. Tärisin ihan hirveästi. Astuin pois koulusta ja näin edelleen poliisiauton pihassa. Poliisit ja Yoongi keskusteli jotain ennen kuin he tungivat Yoongin autoon. Yoongi näki minut sivu peileistä ja kääntyi katsomaan minua. Hänellä oli muutama kyynel poskellaan. Auto lähti pihasta.

Kävelin kotiin kuin joku mummo. Matkassa meni reilusti yli 30min.

Pääsin rappuuni ja kämppäni eteen. Otin avaimet ja avasin oven. Heitin repun ja takin lattialle ja kengät meni heti perässä. Menin huoneeseeni, lukitsin oven jota en ikinä tee. Olin pidätellyt koko matkan itkua. Kaaduin sängylleni. Mietin mitä Yoongille tapahtuu.
-
2 viikkoa oli mennyt jo. Koe viikko oli takana päin. Minulla olisi tänään vapaapäivä joten päätin nauttia siitä kunnolla. Äitini olisi koko päivän poissa joten saisin olla yksin kotona.

Tein itselleni jotain ruokaa ja päätin syödä olohuoneessa. Avasin telkkarin ja sieltä tuli uutiset. Ekana oli jotain perus tylsää kuraa. En keskittynyt en siihen yhtään.

Pian kuulin jotai mikä sai minut melkein tiputtamaan ruokani. "17-vuotias Min Yoongi karkasi viime yönä vankilasta. Jos näet tuntomerkkejä Yoongista soita poliisille"

Mitä!? Yoongi on karannut vankilasta. Jätin ruuan sohvapöydälle ja menin laittamaan kenkiä jalkaan. Halusin mennä Yoongin kämpälle katsomaan onko hän siellä ja et onko hän kunnossa.

Olisin voinut odottaa bussia mutta vitut, minä juoksen. Matkaa olisi paljon mutta mitä vaan että saan nähdä onko Yoongi kunnossa. Alkoi juuri sataa vettä. Matka alkoi tuntua todella raskaalta märkien vaatteiden kanssa. Muutama kysyi jopa matkalla että oonko kunnossa.

Viimein pääsin Yoongin luokse. Koputin oveen mutta kukaan ei vastannut. Hakkasin ja potkin sitä mutta asuntovaunu pysyi täysin hiljasena. Minua pelotti. Mitä jos Yoongi on pyörtynyt tai loukkaantunut tai jopa pahimassa tapauskessa koullut. Hakkasin vielä muutaman kerran ovea kunnes se avautui.

"Mitä vittuu sä hakkaat mun ovee ja herätät mut. Kello on vast 12" Yoongi sanoi puol unisena. Olin todella helpottunut. Halasin Yoongia mutta hän tönäisi minut pois. "Älä koske muhun" Yoongi käänsi selän mulle ja meni tekemään kahvia. Tuntui pahalta. Eikö Yoongi välitä musta yhtään.

"Tuu vaa sisää silti" Yoongi totesi ja kaatoi mukiin kahvia. Olisi edes voinut tarjota mullekin. "Mitä sä siis tääl teet?" Yoongi joi kahviaan. "Noh kuulin uutisissa että sä karkasit joten päätin tulla kattoo et ooks kunnos" sanoin hieman katuvasti. Ei Yoongi olisi edes halunnut nähdä mua. Yoongin vaan joi sen helvetin kahvia.

"Mä oon ihan okei tai no ainaki jotenkin" Yoongi nousi sohvalta ja vei mukinsa tiskialtaaseen. Näin kuinka Yoongin poskille ilmestyi kyyneleitä. "Yoongi?" kävelin hitaasti Yoongin taakse. Olin juuri koskemassa hänen olkapäätä kunnes Yoongi kääntyi ja hänen huulensa oli omillani. Lämmin tunne lävisti koko kehoni ja tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt. Vastasin suudelman hellästi.

"Mä oon nii pahoillani kaikesta paskasta minkä oon sulle aiheittanu" Yoongi pahoitteli. Hymähdin vain ja halasin Yoongin lämmintä kehoa. "Mä rakastan sua ihan vitusti" Yoongin kädet meni lantiolleni ja pian Yoongi kantoi minua jonnekin.

Yoongin heitti minut sängylleen ja tuli päälleni ja kuiskasi.

"Oon sun daddy tänään"

•

Sorii et ei oo tullu uutta osaa nyt melkein viikkoon 😱 Ja apua teit lukijoita on koht 1k niiku mitä tapahtuu xd Rakastan teit❤❤

~CuupOfTaae☕