"Hoseok?"
"No?"
"Jos sä päätät tehä sen... niin mä en estele sua."
Hoseok asetti kätensä toisen olkapäälle.
"Hei, älä itke enää. Mä-"
"-Mut sun pitää luvata yks asia!" Taehyung jatkoi.
Hoseok hymyili hänelle.
"Ihan mitä vaan."
"Lupaa mulle, et sä etit mut käsiis ja annat mun auttaa sua."
Hoseok huokaisi.
"Tae.. sä et muista tätä keskustelua. Sillon kun mä herään, päivä alkaa alusta. Mä herään mun sängystä puol yheksältä. Sen jälkeen mä voin tehä mitä ikinä haluunki, ennen kun..."
"Sä kuolet?"
"N-niin."
"Mut voitko ees luvata et yrität? Pakotat mut uskomaan sua ja selität kaiken, käsket mua auttamaan sua!"
"En mä voi sotkee suaki siihen."
"Hoseok!! Mä tunnen kyllä itteni! Mä autan sua aina kun vaan voin ja vaikken voiskaan. Mä tiedän, että sä saat mut uskomaan ja mä tiedän, että mä autan sua!"
"Okei, Tae. Mä lupaan. Lupaan yrittää", Hoseok vastasi hymyillen.
Taehyung nyökkäsi.
"Kiitos."
VOCÊ ESTÁ LENDO
AINOA keino||yoonseok✔️
Fanfic[VALMIS] Hoseok palaa tasan vuoden kuluttua korjatakseen kaiken Vaikka hän pystyy asioihin, joista muut voivat vain haaveilla, kohtalon muuttaminen osoittautuu silti hankalammaksi kuin hän olisi koskaan voinut kuvitella • "Miks sä sit.. s-sanoit ett...
