Sairas, sairaampi, kuollut

{4}

Heräsin yllätys yllätys sohvalta. Oscar oli varmaan lähtenyt jonnekin, sillä tähän aikaan hän hyppisi päälläni ja huutaisi että minun täytyy herätä, sillä enhän minä jaksa laittaa herästystä. Liika vaiva minun makuuni. Nousin sohvalta ja nappasin puhelimeni käteen sohvapöydältä. Ihmetyksekseni siitä aukesi ensimmäisenä instagram, ja tutun, brunen pojan feedi. 

"Heiiii!" Oscar huutaa ja hyppää päälleni sohvalle.

"Voi luoja osaaks koskaa olla lähentelemättä", nauroin tuolle.

"En. Mitä sä teet?" tuo kysyi ja yritti katsoa kännykkäni näyttöä, mutta käänsin sen pois.

"Ohoho, mitäs sää piilottelet", Oscar virnisti kurottaen puhelintani.

"En mitää", sanoin ja tönäisin hänet maahan.

"Sä oot TYLSÄ!" tuo valitti ja nousi lattialta. Hän meni toiseen huoneeseen, ja kun tiesin tuon olevan varmasti poissa, jatkoin Milon instan stalkkaamista.

Katsoin tuon jokaisen julkaisun kuva kuvalta läpi kunnes olin viimeisessä. Tajusin yhtäkkiä automaattisesti kaksoisnappauttaneeni kuvaa ja näytölle ilmestyi sydän. Katsoin kauhuissani muutaman kuvan läpi ja olin tykännyt joka vitun ikisestä kuvasta jonka poika oli julkaissut. 

"Fuck", kuiskasin.

Selasin kuvat takaisin alkuun jolloin hänen tietonsa näkyi ylhäällä. Hän seurasi muutamaa ja hänellä oli PALJON seuraajia. En kyllä ihmettele. Hän on todella puoleensavetävä. Eiku... nyt Mikael ryhdistäydy. Ei näin. Minua houkutteli painaa sinistä "seuraa" nappia Milon profiilikuvan alapuolella.

"Ihasama..." sanoin ja painoin sinistä nappulaa ja sammutin kännykän.

Nousin sohvalta ja kävelin keittiöön. Yllätyksekseni näin Oscarin keittiön kaapilla harvinaisen salaperäisen näköisenä. Hänellä oli jotain kädessään. Jotain rapisevaa ja-

"VITTU NE OLI MUN SIPSIT!" huusin tuolle ja hän kääntyi ympäri. Oscar piilotti sipsipussin selkänsä taakse.

"Mitkä sipsit?" tuo kysyi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Kävelin tuon luokse ja vetäisin sipsipussin tuonkädestä.

"Anteeks", Oscar kuiskasi ja käänsi katseen varpaisiinsa.

"No ei se mitään rakas lapsosein", sanoin ja pörrötin pojan hiuksia.

Tuo hyppää kaulaani ja samalla kietaisee jalkansa ympärilleni.

"En mäkään oo mikään puhdas pulmunen", sanoin.

"Mitä sä tolla.... SÄKÖ SÖIT SILLOIN MUN SUKLAAVANUKKAAN!? SE OLI MUN! VITTU MÄ NIRHAAN SUT! Oscar huutaa ja on valmiina tappamaan minut paljain käsin.

Lähdin kiljuen pakoon ja juoksen ympäri taloa Oscarin jahdatessa minua. Pian tuo sai minut kiinni ja me molemmat kaaduimme maahan. Tämä oli meiltä hyvin tavallista. Olimme toistemme seurassa tosi homoja ja joskus koulussamme pyöri huhuja siitä, kuinka olisimme yhdessä tai muuta sellaista, mutta se jatkui vain siihen asti, kun aloin Lukasin kanssa.

Tuo rupeaa kutittelemaan minua ja nauran täyttä kurkkua. Olen todella herkkä kutiamaan ja Oscar tietää sen. Nyt tajuan ettei sitä olisi kannattanut kertoa. Tuo meinaa kutittaa minut hengiltä, kunnes ovelta kuuluu pieni koputus. Oscar kääntyy vihaisena portaikkoa päin ja miettii, kuka kehtaa häiritä kotirauhaamme. Oscar menee avaamaan ovea, kun minä kävelen vielä rappusia alas.

"Moi", kuului ääni jota en aivan tunnistanut. Se kuulosti hieman tutulta, mutta en saanut selvää kuka se oli.

"Mooooi! Ei olla nähty miljoonaa vuotee mitä äjjä? Oscar huutaa.