Is it dangerous? •Taekook• 🇫🇮

110. Yksin.

~Jeon Taehyung~

Availin silmiäni, katsoin ympärilleni ja tajusin olevani sairaalassa.

"Ai sä heräsit" kuului ääni vierestä, säikähdin ja käänsin katseen. Se oli hoitaja.

"Miks mä tääl oon?" Kysyin ja nousin istumaan, samantien päätäni alkoi särkeä.

"Rauhallisesti.." hoitaja sanoi ja laittoi kätensä olkapäälleni.

"Sä olit eilen kuulemma humalassa kaatunut päin pöytää ja kolauttanut pahasti sen siihen, sulla on neljä tikkiä päässä.. jouduimme hiukan ajaa hiuksiasi pois jotta olisimme saaneet tikit päähäsi" hoitaja kertoi ja ojensi peiliä mulle, se oli lähellä otsaani.

"Pidät tikkejä viikon ajan kunnes tulet ottamaan ne pois, paraneminen kestää noin kuukauden" hoitaja jatkoi ja laittoi peilin takaisin pöydälle.

"Missä Jungkook?" Kysyin.

"Kuka?" Nainen kysyi.

"Mun mieheni" vastasin.

"Sut toi eilen sen baarin työntekijä, taisi olla baarimikkona tai jotain" hän kertoi.

"Mis mun puhelin?" Kysyin, hän kävi hakemassa sen muitten vaatteitteni päältä ja ojensi sen käteeni.

"Kiitti" vastasin ja avasin puhelimeni näytön. Huomasin heti että akkuni oli loppunut "helvetti" mumisin.

"Ei sul sattuis olemaan laturia?" Kysyin hoitajalta.

"Valitettavasti ei.. mut pääset pian kotiin, pidimme sua vain yön ylitse täällä kun olit käyttänyt niin paljon alkoholia.." hän vastasi. Nyökkäsin vaan ja seurasin hoitajan hommia.

"Tarkistan vielä tuon pääsi voinnin ja sit voitkin jo lähteä" hän sanoi ja tuli eteeni jotta näkisi pääni paremmin.

"Muista putsata haalealla veden lämmöllä ja yritä välttää shampoon osumista siihen.. se voi ärtyä. Syö särkylääkkeitä vain maximissaan 3 yhden päivän aikana jos siihen särkee" nainen jatkoi ja siirtyi pois edestäni.

Liikuin niin että jalkani roikkuivat sängyn reunalta alas. Hoitaja toi omat vaatteeni ja poistui huoneesta jotta saisin puettua päälleni. Haistoin jo vaatteissani alkoholin. Kävelin kohti ovea ja avasin sen.

"Ai moi, sä ootki herännyt" tuo sanoi, se oli se baarimikko eilisestä baarista.

"Moi" sanoin vähän ihmeissään, en olisi ajatellut tuon olevan täällä.

"Hei kiitos eilisestä.. olit kuulemma tuonut mut tänne.." sanoin heti perään.

"Joo, olit aivan veressä ja humalassa.. sun oli pakko saada nopeesti apua, pelkäsin jo pahinta.." hän sanoi.

"Oon pahoillani.." mumisin.

"Ei se mitää.. et oo ensimmäine ihmine kenet nään tollases kunnos" tämä naurahti. Lähdimme hitaasti käppäilemään ulko-ovea kohti.

"Hei muute.." aloitin. Huomaan hänen kääntävän katsetta muhun päin ja hymyili.

"Tiedäks sä mihin se mun seuralainen lähti? Miks se ei tuonu mua tänne?" Kysyin.

"Sen jälkee ku sain portsarin apuun ja soitettuu ambulanssin, nii se sun seuralainen sano mulle et pidä huoli susta.. ja et vie se sairaalaa" hän kertoi.

"Kertoks se miks se ite ei tullu?" Kysyin.

"Ei.. mut sitä ennen olin huomannu et riitelitte, sä tönäsit sitä ja huusit kurkku suorana.. en tiiä mistä puhuitte ku musiikki oli niin kovalla" poika sanoi. Katseeni siirtyi maahan.