𝓗𝓮𝓻𝓽𝓽𝓪𝓷𝓮𝓵𝓸𝓷𝓮𝓷 ~𝓦𝓸𝓸𝓼𝓪𝓷

17. Hippasilla ja toisenlaisella keikalla

Kuukaksoset ja Keskimmäinen Puolikuu valitsivat kaikki omat tiensä. Vanhemmalla kaksosella oli yleensä hasselpähkinänruskeat piilolinssit peittämässä jäänharmaita iiriksiä. Nuoremman silmiä ei edes yleisesti näkynyt, koska hän peitti kasvonsa valtavalla hupulla. Puolikuun toinen silmä oli harmaa ja toinen vihreä.

Hasselpähkinästä tuli stippari ja hän teki upeaa tiliä taidoillaan. Nuorempi kaksonen katosi ja Puolikuu karkasi.

Puolikuu istui baarijakkaralla ja tuijotti laimentunutta John Collinsiaan. Tiskin takana seisova kansilehtimallin näköinen baarijorma, joka yritti flirttailla blondin Puolikuun kanssa. Puolikuu oli juuri työntämässä juomaansa pois, kun klubin ikkuna räsähti rikki.

"Tuolla!" kuului voimakas karjahdus ja Puolikuu kääntyi kohti kolmea pistoolia jotka osoittivat suoraan häneen.

Puolikuun oli pakko reagoida nopeasti. Hän pyörähti jakkaralta lattianrajaan juuri kun ensimmäinen laukaus halkaisi klubin paksun ilman. Puolikuu näki silmäkulmastaan baarijorman kaatuvan vasten takaseinää verinen reikä otsassaan.

Hwang sujahti pienestä sivuikkunasta ulos ja laskeutui hämärälle kujalle. Miesten karjaisut ja pistoolien laukaisut soivat hänen korvissaan. Hwang nykäisi mustan kasvoja peittävän maskin takaisin paikoilleen ja lähti juoksemaan pakoon väistellen katulamppujen valokeiloja. Adrenaliini kuohui hänen suonissaan, kun raskaat askeleet seurasivat hänen omiaan.

Muutaman sokkeloisen korttelin jälkeen Hwang livahti sivukujalle ja painautui seinää vasten pimeään syvennykseen. Takaa-ajajat jakaantuivat kujien risteyksessä ja kaksi heistä tuli samalle kujalle missä Hwang piileksi. Hän pidätti hengitystään, kun miehet kävelivät hänen ohitseen umpikujaan ja kääntyivät sitten takaisin piilopaikkaa kohti.

"Toi on pomon talo, jos se saa tietää että me ollaan ajettu se tänne niin se ei tule olemaan iloinen!" toinen huutokuiskasi.

Puolikuu pääsi pälkähästä. Itse Mr. Wang oli usuttanut miehiään etsimään ja teurastamaan Hwangin, koska hän oli paennut tärkeiden tiedostojen kanssa. Hän piileskeli vielä monta vuotta ennen kuin yksi hänen velipuolistaan kuoli Ristiässän yllyttämänä oman kätensä kautta. Silloin Hwang käveli hyvin piilotetun tukikohdan ovista sisään ja tarjosi apuaan.

Tehtävä 2. Sydämenvarastaja

Kuunharmaat silmät välähtivät pimeässä huoneessa puhelimen näytön välähtäessä päälle. Värisevä muistutus sai nuoren miehen nousemaan ylös ja kävelemään kylpyhuoneeseen.

Hän nojasi mustaan lavuaariin ja laski saman väriselle marmoripöydälle piilolinssirasian. Pöytälevyn kultaiset juovat kimmelsivät kylpyhuoneen himmeässä valaistuksessa. Äsken niin kylmänharmaat silmät olivat nyt pehmeän hasselpähkinänruskeat.

Park heitti yli-ison valkoisen t-paidan ja mustat revityt farkut pinkin lingerien päälle. Hän kuljetti kauniita valkoisia käsiään ikkunalaudalla lepäävän nahkatakkinsa selkämykseen kirjotuilla enkelinsiivillä ja nappasi sitten senkin mukaan. Nopeasti Park avasi ikkunan, hyppäsi ulos ja lähti hölkkäämään lähimetsän varjossa kaupungille.

"Me saatiin sulle uusi turvamies. Se toinen tuomittiin kuudeksitoista vuodeksi vankeuteen raiskauksen yrityksestä", Parkin työnantaja selitti. "Tässä on Jeon."

Park vilkaisi miestä ja sai vaivoin kätkettyä järkytyksensä. Siinä, hänen työnantajansa vierellä, seisoi hänen nuorin "puoliveljensä" yhtä yllättyneenä kuin hänkin.

"Hei Jeon, voit kutsua minua Parkiksi", Park esittäytyi.

Jeon nyökkäsi ja lähti sitten johdattamaan Parkia ulos klubilta. Klubin edessä seisoi muutama kalliin näköinen auto ja yksi musta moottoripyörä, jonka Park tunnisti Jeonin omaksi. Jeon seisahtui ja kääntyi saaden vanhemman törmäämään eturuumiiseensa. Parkin miettivät kasvot hautautuivat hetkeksi Jeonin rintalihasten väliin.

"Mitä sä tolleen- sori-", Park änkytti ja perääntyi äkkiä.

"Mä vaan- mietin mennäänkö me autolla vai moottoripyörällä", Jeon kertoi vältellen katsekontaktia.

"Mennään moottoripyörällä. Onko sulla ylimääräistä bensakanisteria?" Park kysyi ajatellen.

"On?" Jeon vastasi kysyvästi.

Huomattuaan, ettei Park näyttänyt olevan selittämistuulella, hän nakkasi tuolle kypärän ja kiipesi pyöränsä selkään. Hetken päästä Park kiipesi hänen taaksen ja tarttui Jeonia vyötäisiltä.

Saavuttuaan kohteeseen, Park loikkasi kyydistä ja otti kypäränsä pois. Hän silmäili arvioivasti korkeaa rakennusta,joka sattui olemaan uudehko puurakenteinen viiden tähden hotelli.

"Tehään niin, että sä laitat sen bensakanisterin tohon salkkuun. Sit teet siihen salkkuun ja kanisteriin reiän ja vahingossa valutat sitä ympäri tätä hotellia. Sitten voit tulla vartioimaan siihen ovelle, sulle kai sanottiin mikä numero se oli?"

"O-okei?" Jeon vastasi kysyvästi. "Tietääkö pomo tästä?"

"Voi kuule tämän keikan jälkeen mä en sitä enää tarvi", Park vastasi hymyillen. "Se ei ole mun pomoni, vaan mä."

Park käveli hotellin ovista sisään ja vilkutti respan naiselle saaden tuon punastumaan railakkaasti. Jeon puisteli päätään hänkin hieman häkeltyneenä Parkin charmista. Peräänsä nuorempi jätti permanenttitussin hajuista vanaa.

Park koputti valkeaan oveen ja pääsi melkein heti sisään. Hän joutui heti rajun kähmimisen kohteeksi, kun nälkäiset kädet tunnustelivat jokaisen kolon ja kummun hänen lämpimässä kehossaan. Likaisenvihreät hiukset hulmahtivat, kun nuo kädet löysivät Parkin pakarat ja nostivat koko ihmisen ilmaan. Park löysi nopeasti itsensä pehmeältä sängyltä.

"Sanoh~ muah~ sedäksi sinä seksikäs saatanaAh~" kuului käheä murahdus.

Nuo likaiset kädet olivat jo tarttuneet t-paidan helmaan, kun Park pysäytti ne ja pyörähti miehen päälle. Hän katsoi miestä silmiin niin viattomilla hasselpähkinänruskeilla silmillään ja vei kätensä yhdelle oikeaa reittä ympäröivistä nauhoista.

"Jungwoo-setä, rakastatko sinä minua todella", Park kysyi ja veti tuon huomaamatta esille tikarinsa.

"Rakastan, minä-", Jungwoo aloitti.

"Sitten annat minun tehdä tämän"

Park viilsi miehen vatsan auki ja työnsi kätensä sisään. Verta pullahteli Jungwoon suusta, kun Parkin käsi liukui ylemmäs. Käsi kiertyi yhden tietyn lihaksen ympärille ja repäisi voimakkaasti. Hullunkiilto silmissään Park ihaili kädessään vertavaluvaa sydäntä. Hän asetti sen varovasti laukussaan kantamaan alkoholiliemeen ja lähti jättäen vertavaluvan ruumiin hotellin sängylle.

"Herra turvamies, poistutaan rauhallisesti. Jos on tarve, tainnuta se respan nainen", Park komensi Jeonia.

Nainen ei ollut tiskinsä takana, joten verinen strippari pääsi turvamiehensä kera vaikeuksitta ulos. He kääntyivät taloa päin.

"Nyt on mun main character -hetki", Park huudahti haltioituneena.

Hän kaivoi laukustaan pinkin Hello Kitty sytkärinsä ja sytytti sen. Yksi hujaus ja sytkäri oli lennätetty ovista sisään lähimpään bensalammikkoon. Liekit roihahtivat ja Park jäi katsomaan ihastuneena palavaa hotellia.

"Kynttilä ei pala jos sillä ei ole hyvä sydän", Park huusi liekkeihin.

Huone jossa Jungwoon ruumis makasi, räjähti liekkeihin.

"Otan ton merkkinä ja teen tästä ruokaa mun isälle."

<->
Heimoitervepäivää ihmiset. No judging siit on vaa kaks kuukautta siitä edellisestä luvusta. Okei ois hyvä kun sais tän joskus valmiiks mutta mä tarvin vähän aikaa.

Kiitos kun luit, hyvää loppupäivää /aamua /iltaa /yötä kaikille.

~Myrsky