Luku 19

1 0 0
                                    

Kaikutassu heräsi metsästä, jossa tähtikissat vilahtelivat hänen ohitseen ja kuiskien jotain samalla. Kaikutassu älysi jonkin kissan lähestyvän häntä ja hän hätääntyi.
'Missä minä olen?'
Tähtikissa muuttui pian tavallisen kissan näköiseksi. Kissa näytti aivan Lakkatähdeltä, mutta keltaisilla silmillä.
"Älä tapa minua!", Kaikutassu katseli naarasta pelokkaana ja kaipasi sisarensa tukea.
"Ei hätää. Tämä on sinun unesi. Olet tällä hetkellä pyörtynyt mutta heräät kyllä pian. Mutta meillä on kiire, joten seuraa minua nopeasti!"
Kaikutassu epäröi ja sitten lähti kipittämään oranssin kissan kanssa.
"Kuka olet?", Kaikutassu kysyi ja mittaili kissaa.
"Olen Tunturimarja. Olen elänyt kauan ennen kuin synnyit klaanissasi."
Kaikutassu ei ollut koskaan kuullut naaraan nimeä.
Tunturimarja sujahti suoraan tunneliin jonka Kaikutassu tunnisti tunneliksi jossa oli käynyt aijemmin ja seurasi perässä.
"Miksi viet minut tänne?", Kaikutassu kysyi ja tunsi itsensä taas sokeaksi kävellessään pimeydessä.
"Minun on näytettävä jotain, koska tämmöistä tilaisuutta ei tule kovin usein.", Tunturimarja laskeutui tunnelia pitkin ja jatkoi hölkkäämistä.
"Mutta minä kyllä nukun aika usein.", Kaikutassu joutui juoksemaan että pysyi naaraan perässä.
"Katsoitko taivaalle ollenkaan? Unessasi on täysikuu ja vain silloin pystyy näkemään mitä haluan näyttää sinulle. Olet mennyt ajassa eteenpäin unessasi."
Naaraat saapuivat luolaan jossa oli jo ennestään tutut lampi ja kristallit.
"Kyllä. Olen nähnyt tuon hohdon."
"Sinä et taida olla aivan järjissäsi. Katso ylös!"
Kaikutassu taittoi niskaansa ja katsoi luolan kattoon. Luolan katto oli täynnä tähden näköisiä hohtavia pisteitä.
"Vau! Miten en ole huomannut näitä?", Kaikutassu katseli ihastuneena pisteisiin.
"Se siinä onkin. Nämä tähdet ilmestyvät luolaan vain joka kolmas kuu. Sinun täytyy tulla seuraavan täysikuun aikana tänne luolaan ja pitää katseesi tähdissä."
"Olen sokea."
Tunturimarja huokaisi ja vaikutti hermostuneelta. Kaikutassun näkökenttä alkoi taas mustumaan ja Tunturimarja alkoi haihtumaan.
"Sinun täytyy etsiä viestejä tähdistä! Ymmärsitkö? Viestejä tähdistä!", Tunturimarja huusi ja samaan aikaan Kaikutassu vetäisi henkeä.
"Kaikutassu!", hänen emonsa ja Myrskytassu olivat hänen ympärillään parantajan pesällä.

Soturikissat- Katse tähdissäDonde viven las historias. Descúbrelo ahora