Sokeat kyyhkyset || JIKO || ✅

Luku 6

Niko

"Tilattasko tänään pizzat? En ainakaan ite jaksais mitään mikroruokaa." Ehdotin joskus 3 aikaan iltapäivällä.

"Vois." Kuului Joelin ääni.

Muutkin olivat samaa mieltä, joten pizzaa olisi luvassa siis.

Joel sanoi, että hän voi tilata, joten annoimme hänelle tilauksemme ja sitten hän lähti tekemään tilausta vähän kauemmas.

--

Istuin sohvalle ja katsoin Joonasta, joka nojasi Aleksin työtuoliin ja näpräsi jotain puhelimellaan. Olimme molemmat varmasti olleet edes vähän omituisia muiden mielestä. Eilisen tapahtumat pyörii edelleenkin päässäni.

Tajusin kaipaavani Joonasta ja hänen läheisyyttään. Voi hitto. Mitä enemmän ajattelen asiaa sitä enemmän minusta tuntuu, että oon ollut pitkän aikaa jo kusessa Joonakseen. Enkä oo tajunnu sitä ennen kuin vasta eilen illalla.

Purin huultani. En halunnut myöntää sitä, mutta halusin tuntea Joonaksen huulet taas omillani.

"Huhuuu. Maa kutsuu Nikoa."

"Häh. Kuka? Mitä?" Säikähdin, kun joku kutsui minua.

Aleksi heilautti vielä kättään silmieni edestä.

"Nyt ei ole aika tuijotella Joonasta vaa sun pitää tulla auttaan asap." Hän sanoi ja nappasi kädestäni kiinni ja vetäisi minut mukaansa. Sivu silmällä huomasin, että Joonas oli kuullut mitä Aleksi sanoi ja katsoi nyt minua hieman huvittuneesti. Taisin jäädä kiinni tuijottelusta.

--
Joonas

Olin hieman huvittunut, kun Aleksi herätti Nikon hänen "koomastaan" ja veti hänet mukaansa.

Nikolla varmaan pyöri samanlaiset ajatukset päässä kuin mulla. Ajatukset eilisestä, tunteiden tajuaminen jne. Meidän pitäisi puhua jossain vaiheessa.

Katsoin kelloa. Mikähän Joelilla kestää? Ei muutaman pizzan tilaamisessa voi noin kauaa mennä. Päätin mennä Joelin luo.

--
Joel

Sain juuri lopetettua puhelun. Pizzeriassa oli tietenkin ollut kauhea ruuhka, eikä siellä saatu vastattua mun puheluun ku vasta 5 soitto yrityksen jälkeen. Olin juuri astumassa ulos siitä huoneesta mennäkseni takaisin muiden luo mutta törmäsin Joonakseen.

"Ohops. Sori Porko mä en nähny sua." Sanoin ja autoin Joonasta pysymään pystyssä.

"Äh ei se mitään. Mikä sul kesti?" Hän vastasi.

"Ruuhka." Sanoin.

Joonas nyökkäsi ja sit me mentiin takaisin muiden luo.

"Pizzoilla kestää kauemmin kuin normaalisti ruuhkan takia niin voitaisiin vielä hetki treenata." Ilmoitin kaikille ja he nyökkäsivät.

--

Pizzat tulivat. Jakelin kaikille heidän omat pizzansa, jonka jälkeen istahdin Joonaksen viereen syömään. Kesken syönnin huomasin Joonaksen ja Nikon vilkuilevan toisiaan. Naurahdin.

"Ette vois olla yhtään selvempiä sit." Sanoin Joonakselle, jonka silmät olivat taas liimautuneet Nikoon kiinni.

Joonas käänsi katseensa nopeasti minuun.

"Entä sitte?" Hän kysyi.

"Wow. Älä nyt suutu hei."

"Sori. Mä en vaa tiiä mitä mä teen enään. Ku.. sä kyllä tiiät mitä mä tarkotan." Hän sanoi.

Mietin hetken, että ehkä mä voisin auttaa Joonasta ja Nikoa jotenkin..... sain idean. Kuiskasin ideani Porkolle, joka katsoi minua aluksi hieman epäröivästi.

"Ookko nää ihan varma?" Hän kysyi.

"Oon oon." Vakuuttelin.

Joonas näytti miettivan hetken ennen kuin hymy nousi hänen huulilleen.

"Tehdään se." Hän sanoi.

--

Noniin siinäpä sit saatte arvailla, että mitä Joel sai päähänsä. :D

Sanoja: noin 430+