Sokeat kyyhkyset || JIKO || ✅

Luku 10

Niko

Odotin seuraavana aamuna Joonasta studiolle. Kello näytti 9:50. Joonaksen pitäisi tulla 10 minuutin päästä. Olin hieman hermostunut, mutta tämä kaikki olisi pakko selvittää nyt sillä pian olisi oikeasti liian myöhäistä.

Postasin instagramiin kuvia eiliseltä keikalta ja jaoin muutaman fanartin myös. Joonas tulisi ihan just.

--

Studion ovi kävi ja hetken päästä Joonas astui sisään ja rupesi ottamaan kenkiään pois. Istuin studion sohvalla ja seurasin hänen liikkeitään. Hänellä oli tänään huppari päällänsä.

"Meidän piti siis puhua?" Hän varmisti vielä, kun tuli lähemmäs.

"Joo." Vastasin.

Joonas istui vierelleni sohvalle ja hymyili hieman.

"No siiis.." Yritin saada jotain järkevää suustani ulos.

"Sää kyl varmaan tiedät, että ei me ihan mitään kavereita enään vain olla tai että ei tää mitään bromanceakaan oo enään vai mitä..?" Aloitin ja hän nyökkäsi.

"Eli siis mitä yritän kait sanoo on se et mulla taitaa olla tunteita sua kohtaan..aika paljonkin.."

Joonas ei sanonut mitään vaan hänen hymynsä vain leveni ja lopulta hän alkoi nauramaan.

"Joo tuli eilen huomattua miten paljon sulla on tunteita mua kohtaan." Hän sanoi samalla kun siirsi huppariaan hieman paljastaen muutaman fritsun hänen kaulaltaan.

Katsoin häntä suu auki hetken. Oho. Ei siinä nyt ihan noin pitänyt käydä, mutta tunteeni oli näköjään ottanut vallan hetkeksi eilen keikan jälkeen, kun vetäisin Joonaksen mukaani sinne lavan kulmalle.

"Öh.... sori." Sain vain sanotuksi.

"Mut joo... mullakin taitaa olla tunteita sua kohtaan ihan kunnolla kans." Hän sanoi ja hymyili. Hänen naamansa muuttui asteen punaisemmaksi.

"Haluisiks sä tehä tästä sitten ihan virallista?" Kysyin varovaisesti.

"Ehkä jos sä ostat mulle tänään treenien jälkeen red bullin korvaukseksi noista fritsusta. Ei ollu nimittäin kiva peitellä niitä muilta eilen." Hän sanoi ja virnisti.

"Joo joo mut nyt sä kyl tuut tänne." Vastasin ja vetäisin Joonaksen suudelmaan.

Joonas.. Joonas Porko, yksi läheisimmistä ystävistäni ja minä seurustelimme nyt sitten ihan virallisesti. Voi elämä. En mä tämän tapahtumista sillo 8 vuotta sitten olisi ikinä arvannutkaan, kun hyppäsin mukaan tähän bändiin.

--

Odottelimme Joonaksen kanssa muiden tuloa studiolle. Minä olin pitkittäin sohvalla  ja nojasin käsinojaan samalla kun Porko oli puoliksi sylissäni. Silitin hänen hiuksiaan ja selasin samalla instaa hänen kanssaan.

Ovi kävi ja studiolle saapui Aleksi.

"Moro." Moikkasin häntä. Hän moikkasi takaisin, mutta käännettyään katseensa meihin hän jäi vähäksi aikaa tuijottamaan. Sitten hän vain hymähti hymyillen ja asteli koneensa luo pistämään sitä päälle.

Katsoin Porkoa ja hän katsoi mua. Hymyilimme vain toisillemme.

"Hän taisi tajuta jotain." Joonas kuiskasi ja hymyili. Minä nyökkäsin hänelle ja jatkoin hänen hiuksien silittelyään.

Ei menny kauaa kunnes Tommi ja Ollikin saapuivat. Tommilta ei irronnut sen kummosempaa reaktiota kuin vain hymy kun hän näki meidät, mutta Olli.. kun hän huomasi meidät hän jäi uteliaana ja kysyvänä tuijottamaan meitä. Suukotin Joonaksen poskea ja jäin odottamaan Ollin reaktiota. Hänen silmänsä kirkastui ja hän näytti halkeavan ilosta.

"Vihdoinkin!" Hän huudahti ja alkoi nauramaan. Nauroin itsekin Joonaksen kanssa.

--

Aleksi otti kuulokkeet pois päästään ja käänty meihin muihin päin.

"Tietääks kukaan mitä Joelille kuuluu? Nää treenithän piti alottaa jo vartti sitten eikä Joelia näy eikä hän ole yleensä ikinä myöhässä." Hän sanoi.

Totta. Varsinkin viime aikoina hän on tullut vielä extra aikaisin studiolle.

"Ehkä hän kohta tulee... hetkonen tuoltahan hän on tulossa." Olli sanoi ja katsoi studion ikkunasta ulos. Katsoin itsekin ulos ja siellähän Joel oli. Hän näytti pistävän viestiä jollekin.

"Noh ratkaistiin se mysteeri sit. Nyt voitas sit oikeesti alkaan hommiin." Aleksi sanoi ja palasi koneensa ääreen.

--

Mul on hienoi suunnitelmii vaihteeksi Joelille :D

Sanoja: noin 540