Sokeat kyyhkyset || JIKO || ✅

Luku 13

Joonas

Treenit olivat noin puolessavälin menossa. Kaikki keskittyivat treenaamaan. Otin puhelimeni taskusta ja avasin instagramin. Ajattelin, että tästä saisi hyvän pätkän kuvattua ig:seen. Kiersin ympäri studiota kuvaamassa kaikkea mahdollista. Sitten pistin videon päälle tekstin "Tomorrow" ja tägäsin tapahtuman ig-tilin.

Kävelin takaisin kitarani luo ja otin sen käteeni. Siirryin sitten hieman kauemmas soittamaan sitä...

Säikähdin, kun yhtäkkiä Niko halasi minua takaa.

"Hui saatana"

"Oho sori säikäytinkö mä sut :D?" Niko naurahti ja irrotti otteensa.

"Meinasin huitasta sua tällä kitaralla jo." Vastasin tälle ja siirsin kitarani hieman sivummalle. "Oliks sulla jotain asiaa ihan?"

"Oikeestaan ei. Tulin vaa kattomaan et miten mun poikaystävällä menee." Hän sanoi ja hymyili.

"Ihan hyvin tää sujuu. Tuttuja biisejä kun on niin ei oo kauheesti treenaamista, mutta aina on siltikin hyvä varmistaa, että varmasti osaa." Kerroin.

Otin pienen askeleen Nikoa päin ja pistin käteni tämän poskelle. "Saat korvata ton säikäytyksen." Sanoin ja suutelin häntä hellästi huulille.

Jäin tuijottamaan hetkeksi Nikoa suudelman jälkeen. Välillä edelleen mietin miten tämä kaikki tapahtui. Vielä jokunen viikko sitten meillä kummallakaan ei ollut yhtään mitään hajua, että meillä olisi oikeasti tällaisia tunteita toisiamme kohtaan ja pian olisimme yhdessä...
Hätkähdin nauruun.

"Oon vissiinki aika lumoava näky." Niko nauroi ja pörrötti hiuksiani.

"Noooh empä nyt tiiä." Kiusasin.

Niko katsoi minua mukamas loukkaantuneella katseella.. Hetken hiljaisuuden jälkeen me molemmat revettiin nauruun.

"Mä kuule sulle lumoavat näytän." Niko sanoi ja kaatoi minut sohvalle.

"Heiiii ei saa toi kutittaa!" Sain sanottua nauruni välistä, kun Niko alkoi kutittamaan minua.

Nappasin Nikosta kiinni ja vetäisin hänet sohvalle niin että pääsin hänen päälleen. Siitäpä sitten alkoi painiottelu. Olimme molemmat aikalailla yhtä voimakkaita, mutta mina olin hieman pidempi Nikoa ja se koitui hänen kohtalokseen.

"Antaudu :D" Ehdin sanoa ennenkuin jostain päin studiota kuului kolaus. Painimme loppui kuin seinään. Nousimme Nikon kanssa ylös ja jäimme kuuntelemaan toisten jätkien puhetta. Molemmilla oli erittäin hämmentynyt ilme kasvoillaan.

"Joel mitä helvettiä?" Kuului Tommin ääni vaimeasti.

"Joel!?" Ollin ääni kuului seuraavaksi.

Huoneen ovi melkein lennähti auki, kun Joel marssi sisään. Hänen kasvoiltaan paistoi ärsyyntyneisyys ja hetken aikaa luulin, että hänen silmänsäkin olisivat kostuneet.

"Öööh..Joel?" Sain sanotuksi, mutta hän ei kuunnellut ja pisti kenkiään jalkaan.

Olli tuli ihan parin sekunnin kuluttua samaan tilaan meidän kanssa. Hän näytti yhtä hämmentyneeltä kuin me.

"Hei Joel oota." Hän sanoi ja meni Joelin luokse.

"Älä sano sanaakaan mä en jaksa sua nyt." Hän ärähti Ollille.

Olli otti askeleen taaksepäin hieman säikähtäneenä. Otin Ollin olkapäästä kiinni ja vetäisin häntä hieman kauemmas Joelista. Kuului vain oven aukaisu ja Joel oli poissa.