Sokeat kyyhkyset || JIKO || ✅

Luku 12

Joonas

Minä ja Niko ollaan oltu yhdessä nyt 2 ja puoli viikkoa. Meillä menee ihan mukavasti. Ollaan kuitenkin keskitytty levyn tekemiseen kunnolla ja viimeiset 3 päivää ollaan tulevia keikkoja varten treenattu. Meillä olisi luvassa keikka huomenna ja yli huomenna. Sen jälkeen olis päivä väliä, jonka jälkeen olisi taas 2 keikkaa. Tänään olisi viimeiset treenit ennen huomista, mutta ne olisi vasta illalla.

Joelilla on ollut tavallista enemmän menoa. Hän on lähtenyt jokusen kerran aikaisemmin treeneistä, tullut kerran myöhässä ja kerran kieltäytyi jopa baari-illasta juurikin jonkun menon takia. Jos jotakin minun pitäisi veikata niin Joel tapailee jotakuta, mutta jooh. Ei se ketä Joel tapailee jos tapailee niin minulle kuulu.

"Ookko nää valmis?" Kuului eteisestä.

Niko oli ollut mun kämpällä nyt pari päivää ja tänään me aiottiin käydä jossain kahdestaan. Ainakin kävelyllä jos ei keksittäis muuta.

"Joo oota sekka mä haen vielä mun puhelimen." Vastasin.

Kävelin olohuoneesta makkariin hakemaan puhelimeni laturista. Nappasin sen taskuuni ja menin takaisin Nikon luo.

"Noniin nyt voidaan mennä." Sanoin ja pussasin Nikoa poskelle.

--

Emme oikein keksineet mitään joten päädyimme vain kävelemään ympäri puistoa... Olisin halunnut pitää Nikoa kädestä, mutta se ei ollut ihan hyvä ajatus sillä varmasti suurin osa ihmisistä tunnisti meidät ja pari kertaa joku oli jo tullut pyytämään yhteiskuvaa. Me ei ainakaan ihan vielä haluttu julkistaa tästä meidän suhteesta mitään.

"Käytäskö vielä mutka jossain muualla?" Niko ehdotti.

"Toki."

Kävelimme kadulla kaikkien erilaisten kahviloiden, ravintoloiden sun muiden liikkeiden ohi. Sitten Niko yhtäkkiä pysähtyi.

"Mun periaatteessa tekis mieli käydä kahvilla. Sopisko sulle, jos käytäs vaikka tuolla." Hän ehdotti ja osoitti edessä päin olevaa kahvilaa.

"Voitas joo. Mulla muutenki jäi aamukahvit välistä." Vastasin.

--

Astelimme sisään kahvilaan. Siellä ei ollut tungosta onneksi. Tilasimme molemmat ihan perus kahvit ja menimme istumaan ikkunan viereiselle kulmapöydälle. Työntekijä toi pian kahvimme pöytään.

Hetken siinä juotuamme ja juteltuamme molempien puhelimiin tuli viesti yhtäaikaa. Se oli Joel, joka oli pistänyt meidän whatsapp ryhmään viestiä, että joutuu lähtemään noin 20 min aikasemmin treeneistä tänään.

"On sillä nyt menoja taas." Tuhahdin. "Tänään pitäs just eniten treenata ku huomenna on keikka."

"Nooh ollaan me onneks vedetty aika paljon keikkoja ennenkin niin eiköhän me pärjätä." Niko sanoi rauhallisesti. Hän oli oikeassa.

Kahvit juotuamme katsahdin kelloa.

"Voitas lähtä studiota päin kohta." Sanoin.

"Voitas joo." Niko vastasi ja nousi ylös tuolilta. Veimme roskat roskiin ja jätimme kupit sinne minne ne piti jättää.

--

Päätimme kävellä studiolle sillä se ei ollut liian kaukana siitä kahvilasta. Noin 2 km päässä se kyllä oli, mutta meillä ei ollut kiire.

Purin huultani. Minua ärsytti enemmän kuin aikuista ihmistä pitäisi se, että en voinut vieläkään kävellä Nikon kanssa käsikädessä. Edelleenkin aivan liian moni ihminen tunnisti meidät. Niko taisi huomata, että jokin ei ollut kohdallaan.

"Onks kaikki hyvin." Hän kysyi.

"On." Vastasin ehkä hieman tylysti. Niko nyökkäsi pienesti.

---

Olimme juuri ajoissa studiolla. Ei minuuttiakaan myöhässä.

"Vihdoinkin." Sanoin ja otin Nikoa olkapäästä kiinni. Niko katsoi minua hieman ihmeissään. Vedin Nikon lähemmäs itseäni ja painoin suudelman hänen huulilleen. Hymyilin hänelle ja hän hymyili myös. Ehdin ihailla hänen kaunista hymyä vain hetken ennen kuin Niko painoi minut seinää vasten ja suuteli minua. Miten me aina päädyttiin seinälle suutelemaan.

--

"Pitäskö teidänkin alkaa treenaamaan ennen kuin syötte toisenne siinä seinällä." Kuului huvittunut ääni viereltämme.

Katsoimme molemmat Joelia, joka oli nähtävästi tullut hakemaan meitä. Olimme olleet eteisessä vissiin vähän liian kauan.

"N-no joo vois kait sitä." Niko sanoi hieman huvittuneena ja otti kädestäni kiinni.

--

Sanoja: Noin 550